Page 6 - Roi_kulttuuri-ja-liikuntakasvatussuunnitelma
P. 6
4. KULTTUURIOPETUS SUOMESSA Kulttuuriopetuksen toteutustapoja:
Taiteeseen tutustuminen – Käymällä muse-
Taide ja kulttuuri, niiden tekeminen ja kokeminen tusta ohjaava asiakirja, joka kuvaa mitä on tarkoi- oissa, konserteissa, kirjastossa, elokuvissa sekä
voivat tukea yksilön tasapainoista kasvua ja antaa tus oppia ja antaa virikkeitä siihen, miten opetusta tanssi‐, sirkus ja teatteriesityksissä lapset ja nuo-
välineitä kokonaisvaltaiseen oppimiseen. Tarjo- voidaan toteuttaa. ret saavat käsityksen monipuolisesta kulttuuritar-
amalla erilaisia lähestymistapoja kulttuuri moni- jonnasta.
puolistaa persoonallisuuden kehitystä, itseilmai- Kulttuurikasvatussuunnitelma tai kulttuuripolku
sua ja kykyä toimia erilaisten ryhmien jäsenenä. on työkalu, jonka avulla koulun ja kulttuurin välistä Työskentely työpajassa – Työpajatyöskente-
Ylipäätään kulttuurikasvatus tarjoaa tilaisuuksia yhteistyötä voidaan kehittää. Suunnitelmallisuuden lyä voidaan toteuttaa kulttuurilaitoksissa kulttuuri-
ryhmäytymiseen ja luokan parempaan yhteishen- avulla voidaan helpottaa toiminnan aikataulutta- esityksiin liittyen tai niitä voidaan pitää myös päi-
keen. Vuorovaikutustilanteiden harjoitteleminen mista ja huomioida eritasoisia oppijoita. Kulttuuri- väkodissa/koulussa. Työpajoja voivat pitää opetta-
vahvistaa lasten ja nuorten toimijuutta eli kykyä laitoksille kulttuurikasvatussuunnitelma ja kulttuu- jat sekä eri kulttuuritoimijat. Työpajoissa oppilasta
vaikuttaa elinympäristöön ja itseä koskeviin asioi- ripolku ovat konkreettisia työkaluja suunnitelta- kannustetaan itseilmaisuun, kokeiluun ja omaan
hin. essa lapsille ja nuorille kohdistettavaa toimintaa ja tulkintaan.
yhteistyötä. Kulttuurikasvatussuunnitelman avulla
Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus kulttuuritoimijat saavat tietoa siitä, minkälaista toi- Oheismateriaalin/verkkomateriaalin käyttö
päästä osalliseksi kulttuurista ja osallistua kult- mintaa tarjota esi‐ ja perusopetuksen eri luokka‐ – Kulttuuriopetussuunnitelmaan sisältyvien verk-
tuuri‐ ja taide‐ elämään. YK:n Lapsen oikeuksien asteille. kolinkkien avulla eri osa‐alueiden teemoja voidaan
julistuksessa todetaan, että koulutuksen tulee pyr- työstää luokassa.
kiä persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja Kulttuuriopetusta toteutetaan eri oppiaineiden
ruumiillisten valmiuksien mahdollisimman täyteen tai luokka‐asteiden opettajien sekä oman alueen Teosten esille tuominen ja jakaminen ryh-
kehittämiseen (Artikla 29). Suomessa hallitusoh- kulttuuritoimijoiden kanssa. Lapsilähtöisesti suun- mässä – Yhteiskunnassa taiteen arvostus osoite-
jelmaan on kirjattu, että kaikkien lasten oikeutta nitellut käynnit kulttuuri‐ ja taidekohteissa, elämyk- taan mm. asettamalla se näytteille. Teoksia esille
taiteeseen ja kulttuuriin tuetaan vahvistamalla selliset kierrokset museoissa sekä vierailua syven- tuomalla lapsia ja nuoria opetetaan arvostamaan
lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. tävät työpajat ja muut pedagogiset prosessit täy- omaa sekä toisten tekemää taidetta. Kriittinen suh-
Lapsi‐ ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa dentävät lasten ja nuorten kulttuurin tuntemusta. tautuminen omaan teokseen auttaa lasta/nuorta
2012 ‐ 2015 todetaan, että lasten ja nuorten kult- Kulttuuriopetus voi sisältää esityksiä, näyttelyitä, pohtimaan omien tekojensa jälkiä myös muilla elä-
tuurikompetenssista huolehditaan mm. lisäämällä tapahtumia, konsertteja tai työpajoja, jotka tapah- mänalueilla.
taide‐ ja kulttuuriperintökasvatusta. tuvat luokassa, koulun ulkopuolella tai verkossa.
Kulttuuriopetuksessa voidaan hyödyntää valmista Kulttuuriopetusta voidaan tehdä kolmella
Suomessa ei ole valtakunnallista kulttuurikas- kulttuuritarjontaa mutta sen avulla voidaan myös tasolla. Elämystasolla oppijalle tarjotaan kult-
vatussuunnitelmaa, jossa määriteltäisiin sisäl- edistää oppilaiden omaa kulttuurituotantoa. Kult- tuuritapahtumia, jotka ovat helposti toteutettavia
töjä ja tavoitteita kulttuuriin ja taiteeseen tutustu- tuuriopetuksen suunnitelmallisuus pyrkii siirtä- eivätkä vaadi paljon resursseja. Oppilaan maail-
miseen ja omaksumiseen. Kulttuuriopetukselle ei mään koko sukupolvelle tietyn kulttuurikompetens- mankuva avartuu ja hän voi kiinnostua omien tai-
ole myöskään olemassa minimitasoa. Kunnissa on sin ja kulttuuriperinnön ymmärryksen. tojensa harjoittamisesta. Kokemustasolla lisä-
useita erilaisia kulttuurikasvatussuunnitelmia ja tään ymmärrystä itsestä ja maailmasta työstämällä
kulttuuripolkuja, joista jokaisella on omia paikal- jotakin kulttuurin ja taiteen osa‐aluetta esimerkiksi
lista kulttuuriprofiilia ja paikalliskulttuuria ilmen- työpajassa. Osallisuustasolla kulttuuriopetuksen
täviä erityispiirteitä. Kulttuurikasvatussuunni- tuloksena on jotakin näkyvää, oppilaitten itsensä
telma on usein kunnallisen opetussuunnitelman työstämää, kuten näyttely tai esitys.
liite tai muuten paikallista tai koulukohtaista ope-
11
10
