Page 33 - by-72-betonin-laadunvarmistus_osa2
P. 33
kistimilla (polykarboksylaatit) ilmamäärä voi kasvaa pitkällä jatkuvalla sekoituk-
sella. Pitkän lisäsekoituksen jälkeen massan ilmamäärä tulee mitata työmaalla
uudelleen. Mikäli kuorman ilmamäärä ylittää tavoiteilmamäärän enemmän kuin
2,5 prosenttiyksikköä, kuorma tulee lähtökohtaisesti hylätä, mikäli ei voida erik-
seen osoittaa kuorman soveltuvuutta. Tavoiteilmamäärän ylitys > 5 prosenttiyk-
sikköä johtaa aina kyseisen betoniannoksen hylkäämiseen.
• Betonin ilmamäärä mitattiin tehtaalla ja saatiin tulokseksi 5,2 %, joka oli tavoitteen
mukainen. Työmaalla laborantti mittasi ilmamääräksi 4,3 %, jolloin ilmamäärä alitti
vaatimuksen. Tehtaan ja työmaan laboranttien käydessä läpi asiaa kävi ilmi, että
työmaalla vibraus oli huomattavasti pidempi ja tehokkaampi kuin tehtaalla, mikä
selitti ilmamäärän alemman tason.
Ongelma ratkaistaan, kun tehtaan ja työmaan laborantit käyvät yhdessä läpi
ilmamittauksen tekoa ja mittaukseen sopivaa tiivistystä ennen valua. Betoniva-
lun alkaessa molemmat laborantit vielä testaavat yhdessä sovitun mittaustavan
siten, että tulostaso on molemmilla samaa tasoa. Tämä tarvitaan, koska standar-
dit jättävät tiivistystehon koetta tekevän laborantin päätettäväksi.
• Koekappalemuotit eivät ole EN-standardin mukaisia vaan esimerkiksi tehty vane-
rista. Muotteihin valetut koekappaleet eivät tällöin tiivisty hyvin muotteihin, ja koe-
kappaleiden sivumitat sekä kohtisuoruudet ovat standardin vastaisia. Tällöin saa-
dut lujuudet jäävät koekappaleilla selvästi betonin optimilujuustasosta.
Ongelma ratkaistaan noudattamalla normeja ja käyttämällä standardin SFS-EN
12390-1:n mukaisia muotteja, joilla saadut koekappaleet ovat aina mittatarkkoja.
Liitteet
33
