Page 19 - Gastronomie_2-2025
P. 19
Näkökulma RAVINTOLA-ALAN AMMATTILAISEN PUHEENVUORO
Työntekijät ja ravintoloitsijat arvostavat työtään ja asiakkaita
Ravintolabarometri valaa uskoa
vieraanvaraisuuden voimaan
H AAGA-HELIA SAI WIHURI METRO- Asiakasodotukset ja -vaatimukset kasvavat
TUKULTA TEHTÄVÄKSEEN selvittää, Alan työntekijät ja johto kokivat asiakasodotusten
millaisissa tunnelmissa ravintola-alan kasvavan (ka. 4,4 / 5). Positiivisin tulevaisuuskuva osui
työntekijät työskentelevät. Ytimekäs mut- luonnollisesti Lapin matkailuun. Kansainvälistymiseen
ta moniulotteinen kysymys ”Mitä sinulle suhtauduttiin positiivisesti. Englannin kieli työvälineenä
kuuluu?” toimi lähtökohtana tutkimukselle, jakoi jonkin verran vastaajia.
jonka tavoitteena oli kartoittaa alan ilmapiiriä ja työnteki- Digitaalisuus ja työelämän kehitys
jäkokemusta – keskeisiä tekijöitä alan veto- ja pitovoiman Vastaajien suhtautuminen digitaalisuuteen oli pääosin
kannalta. Taustalla vaikutti myös julkisuudessa esiin myönteinen mutta varova. Digitaalisuus nähtiin koko-
noussut huoli keittiöiden henkilöstöjohtamisen puutteista. naisuudessaan positiivisena kehityssuuntana (ka. 3,5
/ 5), mutta sen konkreettiset hyödyt omassa työssä ja
Syyskuussa toteutettuun verkkokyselyyn vastasi 807 ajankäytössä eivät vielä näy selvästi. Myönteisimmin
henkilöä. Otos koostui Wihuri Metro-tukun asiakkaista, digitaalisuuteen suhtautuvat alle 25-vuotiaat ja suur
MaRa ry:n jäsenistä, Haaga-Helian restonomiopiskelijoista yrityksissä työskentelevät.
sekä Norstat Finlandin panelisteista. Lisäksi toteutettiin Tilannearvio ravintola-alasta
kymmenen teemahaastattelua syventämään näkökulmia. Alan tulevaisuuden näkymät Suomessa arvioitiin ylei-
sesti epävarmoiksi, eikä ravintoloiden määrän kasvuun
Positiivinen asiakaspalaute kantaa uskottu vahvasti. Ravintola-alan viimeisen vuoden kehi-
tys nähtiin selvästi heikommaksi koko Suomen tasolla
Ravintola-alan työntekijät saivat suurta motivaatiota kuin omalla alueella. Omalla alueella 43 % koki tilanteen
positiivisesta asiakaspalautteesta (95 %) ja kokevat huonontuneen, mutta lähes yhtä moni (40 %) arvioi sen
vahvaa ylpeyttä omasta ammattitaidostaan (92 %). Alan pysyneen ennallaan. Koko Suomessa peräti 61 % katsoi
yhteiskunnallinen arvostus nähdään kuitenkin heikkona tilanteen huonontuneen, ja vain 6 % näki parannusta.
(85 %). Työntekijät näkivät alan mainettaan parempana,
mutta kokivat ristiriidan oman ylpeyden ja ulkoisen Kaikkinensa ravintola-alan parhaiksi puoliksi koettiin
arvostuksen välillä. ihmisten kohtaamiset, asiakaspalvelun tuottama välitön
palaute ja työyhteisön merkitys. Lisäksi mainittiin alan
Työyhteisö luo hyvinvointia vaihtelevuus, luovuus ja mahdollisuus itsensä toteutta-
miseen, jotka tekevät työstä monipuolista ja palkitsevaa.
Työyhteisön merkitys koko ravintola-alan hyvinvoinnille Yrittäjien vastauksissa painottuivat myös vapaus, vastuu
oli tärkeä (96 %). Juuri työkaverit olivat selvästi tärkein ja mahdollisuus kehittää omaa yritystä. Kokonaisuutena
voimavara ja se tuki myös omaa jaksamista. Fyysinen alan vahvuudet liittyvät siis sosiaalisuuteen, työn moni
kunto nähtiin pääosin riittävänä työssä jaksamiseen (83 puolisuuteen sekä mahdollisuuteen luoda asiakkaille
%). Työpaikan ilmapiiri arvioitiin hyväksi (80 %). Esihenki- elämyksiä ja merkityksellisiä kokemuksia.
löiden ja johdon tuki jäi hieman heikommaksi. Silti 73 %
koki saavansa tukea. Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, Haaga-Helia
V. A. Heikkinen, yliopettaja, Haaga-Helia
Työ- ja vapaa-ajan tasapaino oli selkein haaste: noin kaksi
kolmesta koki onnistuvansa pitämään ne balanssissa. GASTRONOMIE 19
Myönteinen käsitys työpaikasta
Työntekijöiden käsitys omasta työpaikastaan oli erittäin tai
melko myönteinen (80 %). Kielteinen käsitys työpaikasta
oli vain 8 %:lla. Myönteisin käsitys työpaikasta oli yrittäjillä
sekä johdolla ja kokeneilla työntekijöillä. Toisaalta nuorem-
milla, lyhyemmän työkokemuksen omaavilla sekä muun-
kielisillä vastaajilla arviot olivat selvästi varauksellisempia.
Alan pitovoimaa voisikin kehittää erityisesti työntekijä- ja
nuorisoryhmissä sekä monikielisissä työyhteisöissä.
Työ on merkityksellistä
Työn merkityksellisyys on tiiviisti sidoksissa alamme
pito- ja vetovoimaan. Vastaajat korostivat, että heitä pal-
kitsee erityisesti mahdollisuudet tuottaa asiakkaille hyviä
kokemuksia (96 %). Työssä voi hyödyntää omaa persoo-
nallisuuttaan (87 %). Vaikutusmahdollisuudet, urapolut ja
työaikojen joustot arvioitiin kohtalaisiksi.
