Page 8 - PA0119_issuu
P. 8
8
LAKI JA EDUNVALVONTA §
Turvallisuuden tekijät
tarvitsevat rahoituksensa
TILASTOKESKUKSEN työssäkäyntitilaston Vanhusten hoivapalvelujen surkeudesta ei kui-
tenkaan pidä syyttää henkilöstöä. Henkilöstö tekee
mukaan taloudellinen huoltosuhde oli 142 vuon- varmasti parhaansa ja vieläpä joustaa työssään, jotta
na 2016. Tämä tarkoittaa, että sataa työssäkäyvää asiakkaat saisivat osalleen edes lähimain ihmisar-
henkilöä kohti oli 142 ei-työssäkäyvää henkilöä. voista palvelua. Syyttävän sormen tulee kohdistua
Kärjistäen voisi todeta, että työssäkäyvä henkilö elät- osin työnantajaan, joka voiton maksimoimiseksi
tää itsensä lisäksi keskimäärin 1,42 muuta henkilöä. minimoi henkilöstön ja saattaapa merkitä työvuo-
Vuoden 2016 jälkeen työllisten määrä on lisääntynyt, rolistoilleen jopa ns. haamuhoitajia. Hoivapalveluja
joten oletettavasti taloudellinen huoltosuhde on pie- järjestävät yksityiset ovat kuitenkin useimmiten osa-
nentynyt. Pitkänajan trendi on kuitenkin se, että ta- keyhtiöitä, ja osakeyhtiön tärkein tehtävä on pää-
loudellinen huoltosuhde väistämättä kasvaa, mikäli sääntöisesti voiton maksimointi osakkeenomistajille.
työllisyysasteessa ei tapahdu merkittävää nousua. Tämä on arvostelun keskellä muistettava.
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden laskeminen Suurimpia syyllisiä vanhusten hoivapalvelujen
sekä pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ovat ala-arvoisuuteen ovatkin kunnat, joiden järjestämis-
viemässä suomalaisia vääjäämättä kohti kestävyys- vastuulla ao. palvelut ovat. Kunnat ovat ulkoistaneet
vajetta. Julkisen talouden tulojen ja menojen ero- palvelut kilpailutuksen kautta ja pääpaino valinnois-
tusta pitkällä aikavälillä mitataan juuri kestävyysva- sa vaikuttaa olleen kustannustaso. Ja tunnetustihan
jeella. Se kertoo, kuinka paljon julkista taloutta olisi halvalla ei hyvää saa. Kunnilla on toiminnassaan ollut
vahvistettava lähitulevaisuudessa, jotta julkinen ta- toki hyvä tarkoitusperä eli kuntalaisten rahojen sääs-
lous olisi pitkän aikavälin tasapainossa. täminen. Säästökohteiden arvottaminen on kuiten-
kin nyt jäänyt puolitiehen.
Julkinen sektori rahoittaa muun muassa koulu-
tus-, turvallisuus- ja hyvinvointipalvelut (esimerkiksi Yleisten ja ehkä yhteisestikin hyväksyttyjen arvojen
sotepalvelut, tulonsiirrot jne.). Se elää ja toimii käy- pitäisi ohjata enemmän julkisen sektorin toimintaa.
tännössä verotulojen varassa. Verojen maksamisesta Julkisella sektorilla on varmasti varaa tehostaa toi-
ei juuri kukaan aidosti nauti ja Suomen kansainväli- mintojaan monin paikoin, esimerkkinä vaikkapa laa-
sesti korkeahko veroaste on johtanut yhä kärkkäim- jan hallinnon tarpeellisuuden arvioiminen. Valitet-
piin puheisiin julkisen sektorin paisumisesta, tehot- tavasti säästö- ja tehostamistoimet ovat toistaiseksi
tomuudesta, turhuudesta yms. saamattomuudesta. kohdistuneet pääosin suorittavaan portaaseen,
mikä on tarkoittanut henkilöstövähennyksiä usein
Samalla kun julkista sektoria arvostellaan kalliik- juuri operatiiviselta portaalta.
si ja tehottamaksi, ollaan kyllä välittömästi valmiita
arvostelemaan yhteiskunnan tuottamia palveluita, Ainakin osin yhteisesti hyväksyttyjä arvoja liene-
jos kaikki ei suju omalta osalta kitkattomasti. Milloin vät muun muassa laadukas varhaiskasvatus, koulu-
arvostellaan terveyskeskusten jonoja, oppilaskokoja, tus, vanhusten hoiva, kohtuullinen terveydenhuolto
kotihoidon laatua jne. ja turvallisuus. Kukapa ei haluaisi lapselleen turvallis-
ta päiväkotia ja peruskoulutusta. Isovanhemmilleen,
Viimeisin kritiikin kohde on ollut vanhusten hoi- vanhemmilleen ja aikanaan myös itselle toivotaan
vapalveluiden luokattomuus. Tältä osin arvostelu on
ollut kyllä täysin perusteltua.
PELASTUSALAN AMMATTILAINEN
