Page 11 - Valintaopas_Peruskorjaajalle_2019
P. 11

SUUNNITTELU

                                                                                            Kuva: Tarkett

Uusikin talo vaatii vuosittaista kunnossapitoa

Talon ikä vaikuttaa luonnollisesti oleellisesti korjaustarpeeseen. Ma-
teriaaleilla on oma elinkaarensa ja hyvästä hoidosta huolimatta kor-
jaustarve syntyy jossakin vaiheessa. Jotta asunto säilyttäisi arvonsa ja
pysyisi kunnossa, on asunnon kunnossapitoon käytettävä vuosittain
noin 2% asunnon arvosta, eli noin 300 000euron omakotitaloon pi-
täisi vuosittain investoida materiaalia ja/tai työtä noin 5-6000eu-
ron edestä. Asumisvuodet jättävät kuitenkin jälkensä ja yleisimmin
uuden omakotitalon remonttiin ryhdytään 20 vuoden asumisen
jälkeen. Vaatimustaso asumiselle, viihtymiselle ja tilan käytölle on
muuttunut vuosikymmenten aikana. Reilu kolmannes korjauskoh-
teista on rakennettu 1970- ja 1980 -luvuilla. Iän lisäksi korjauksiin
vaikuttaa asuinympäristö. Tyypillisin korjausta kaipaava omakotitalo
on 120-180 –neliöinen yksikerroksinen talo kaupungin taajamassa
tai sen lähialueella.

   Varsinkin näillä alueilla asuntojen viihtyvyyttä ja jatkuvuutta ha-
lutaan lisätä.

Korjaustarpeen aiheuttajat

Yleisimmät syyt asunnon korjaamiseen ovat ulkonäön ja viihtyvyy-
den parantaminen, pintojen kuluneisuus ja asunnon toimivuus. Kor-
jausaktiivisuus on korkeana 20-30 vuoden kuluttua rakentamises-
ta ja tasaantuu tämän jälkeen. Korjauksien keskimääräinen laajuus
vaihtelee vielä yli 30-vuotiaissakin rakennuksissa: esimerkiksi 70-lu-
vun asunnoissa sisäremontin yhteydessä pinnoitetaan vanhat seinät,
50-luvun talossa seiniä jo usein puretaan ja rakennetaan kokonaan
uusiksi.

   Korjaustarve ja aktiivisuus riippuvat suuresti myös asukkaasta it-
sestään. Korjauskynnykseen vaikuttavat sekä raha, asukkaan halu et-
tä valmiudet: osa pitää asuntonsa jatkuvasti lähes uutta vastaavana,
toiset taas sietävät asuntonsa kulumista hyvinkin pitkään teettäen lä-
hinnä pakolliset vika- ja vauriokorjaukset.

Energiakorjaukset                                                         Lattian uusiminen ja seinien maalaus ovat yleisimpiä pintaremontteja, joita asuk-
                                                                          kaat tekevät kodeissaan.
Energian hinta ja erityisesti sähkön hinta on noussut ja nousee
edelleenkin. Vanhoissa omakotitaloissa kokonaisenergian kulutus           ta. Lämpöä karkaa ilmanvaihdon myötä myös harakoille, jos talos-
on keskimäärin 25- 26  000 kWh vuodessa ja se maksaa omako-               sa ei ole kunnollista lämmön talteenottoa. Viime vuosien aikana il-
tiasukkaalle keskimäärin noin 3000 € vuodessa. Tämä kustannus             manvaihtojärjestelmät, niiden suodatus- ja lämmön talteenottoky-
voidaan kohtuuinvestoinnilla jopa puolittaa ja se kannattaa ilman         ky ovat kehittyneet kuitenkin valtavasti. Sekä terveyssyistä että ener-
muuta tehdä, jos takaisinmaksuaika on 5-10vuotta. Energiatalou-           gian säästösyistä olisi hyvin perusteltua tiivistää vanhat talot ja lait-
dellinen korjaus ei vaikuta pelkästään energian säästöön, vaan ky-        taa niihin nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä. On tärkeää, että ta-
se on myös asumisviihtyvyydestä, talon arvonnoususta, asumister-          lon jokaiseen tilaan tulee riittävä ilman vaihtuvuus.
veydestä, asunnon paremmasta toimivuudesta ja helppohoitoisuu-
desta. Pientalojen korjaukset ja erityisesti juuri energiataloudelliset      Merkittävästi ilman puhtauteen voidaan vaikuttaa myös kesku-
korjaukset ovat kannattavia paitsi asunnon omistajalle, myös yhteis-      simurin hankinnalla/käytöllä. Säännöllinen keskusimurointi pois-
kunnalle. Tässä yhteydessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ko-           taa merkittävästi asunnon hienoimman pölyn.
titalousvähennys, josta parhaimmillaan tänä vuonna saa 2400 €
vähennyksen verotukseen ja puolisot siis yhteensä 4 800€. Koke-                          www.suomirakentaa.fi
mus viime vuosilta kuitenkin osoittaa, että kotitalousvähennyksillä
ei isompiin remontteihin ryhdytä. Tässä mielessä yhteiskunnan tuli-
si avustaa, niin lainoituksissa kuin avustuksissa nykyistä enemmän.

Ala-arvoinen sisäilma vielä monissa taloissa

Hyvän ja puhtaan sisäilman tärkeyttä ei korjausten yhteydessä voi lii-
aksi korostaa. Epäpuhtauksia rakennuksen sisäilmassa voivat aiheut-
taa mm. radon, home- ja kosteusvauriot, sisustus- ja rakennusmate-
riaalit, lemmikkieläimet, tupakointi ja ulkoa tulevat epäpuhtaudet.

    Omakotikannastamme yli puolessa on ala-arvoinen sisäilma il-
manvaihdon ollessa painovoiman ja liesituulettimen varassa. Raken-
nuksen energiankulutuksesta 30-40% poistuu ilmanvaihdon kaut-

                                                                                        11
   6   7   8   9   10   11   12   13   14   15   16