Page 27 - Pelastusalan-ammattilainen-3-2025
P. 27
MIKKO VÄHÄNIITTY
Monen
esihenkilön
työ on
muuttunut
POHJOIS-KARJALASSA pelastusryhmän-
johtajana työskentelevä Tuomas Kinnunen
kertoo, että pelastuslaitoksella kysytään
usein esihenkilöiden mielipidettä, kun val-
mistellaan operatiiviseen toimintaan tai
pelastusasemaan liittyvää muutosta.
– Myös palautteen antaminen on kehitty-
nyt viime vuosina. Kannustavaa palautetta
voi saada esimerkiksi onnistuneen harjoituk-
sen jälkeen. Vuorovaikutukseen satsataan
selvästi, Kinnunen sanoo.
Viisi vuotta esihenkilötehtävissä työs-
kennelleen Kinnusen työnkuva muuttui
vuodenvaihteessa. Nyt työ painottuu
Pekkalan pelastusaseman kevytyksikössä
työskentelyyn sekä alueellisena ryhmän-
johtajana toimimiseen ja siihen liittyviin
koulutustehtäviin.
Lähiesihenkilön tehtävät – kuten loma-
ja vuorosuunnittelu sekä kehityskeskustelut
– ovat vähentyneet, mutta niitäkin Kinnunen
tekee tarvittaessa.
– Tehtäviä on jaettu työvuoron sisällä.
Mielestäni tehtävät ovat nyt tasapainossa ja
kuormitus aiempaa hallittavampi.
Hyvinvointialueen säästöt näkyvät työ-
hyvinvoinnin ylläpidossa. Kinnusen mielestä
on harmillista, että työnantaja lopetti tyhy-
rahan myöntämisen. Sen avulla työvuoro on
voinut järjestää yhteisiä tapaamisia vapaa-
ajalla, mikä on osaltaan tukenut työssä jak-
samista.
KYMENLAAKSOSSA palomestarin virassa
oleva Tomi Kuoppamäki pyrkii pitämään
työasiat ja vapaa-ajan selkeästi erillään,
jotta työkuormaa ei siirtyisi työajan ulko-
puolelle.
– Yritän vastata sähköposteihin ja puhe-
luihin vain työajalla. Aina se ei ole mahdol-
lista, mutta periaate toimii minulla yleensä,
hän sanoo.
Kuoppamäki kokee, että hyvinvointi-
alueuudistuksessa pelastuslaitoksen
työtapoja on haluttu muuttaa sote-puolen
mallin mukaisiksi, vaikka työ on luonteeltaan
erilaista.
27
