Page 36 - Albatrossi_Albatrossen_4-2024
P. 36
Kolumni ı Merikulttuuria etsimässä, osa 4
Jäitä odotellessa
PILKKIJÖIDEN JA HIIHTÄJIEN TALVI luisan Pohjolaa kuvaavan kartan, TÄMÄN LEHDEN kolumneissani
tulee Etelä-Suomessa joka vuosi Carta marinan, hän halusi kuvata olen pohtinut, mitä merikulttuuri
myöhemmin. Kevyen lumen ja pohjoisten alueiden luonnonrik- on. Tämä kolumnisarja on hyvä
ohuen jääpeitteen kuorruttamaa kauksia ja paikallisten ihmisten lopettaa Carta marinaan, Poh-
meren ulappaa on rauhoittavaa kykyä kekseliäästi hyödyntää niitä. jolan ikoniseen ”merikarttaan”,
katsella, mutta sinne ei kannata Kartallaan tämä ruotsalainen joka omalta osaltaan kertoo
ainakaan alkutalvesta lähteä hiih- maanpakoon ajettu katolisen ihmisen ja luonnon vuorovai-
telemään. Jää tuskin kantaa edes kirkon viimeinen piispa halusi kutuksesta ja suhteesta mereen.
lähellä rantaa. Itämeressä tapah- osoittaa paaville, kuinka kooltaan Carta marina on Pohjolan alueen
tuu nyt suuria muutoksia, kun suuren ja luonnoltaan rikkaan luonnon ja kulttuurin kuvauksen
talvet muuttuvat ilmastonmuu- alueen paavi oli menettämässä ensyklopedia. Se on
toksen myötä yhä leudoimmiksi ja protestanteille. oman aikansa luon-
sateisimmiksi. nontuntemuksen ja
SUURIKOKOINEN SEINÄKARTTA on etnografisen tiedon
Jääpeitteen väheneminen kauttaaltaan kuvitettu piirroksilla, aarreaitta ja merellistä
rehevöityvässä meressä ei aja vain jotka havainnollistavat paikallis- kulttuuria kuvaava
pilkkijöitä ahtaalle vaan siitä ta luontoa ja kulttuuria. Kartta aikalaisdokumentti. Se
saavat kärsiä myös itämerennorpat kuvaa Pohjolaa, jolla on maantie- on myös aikansa tar-
ja siiat, jotka viihtyvät kylmissä, teellisen sijaintinsa ansiosta ai- kin maantieteellinen
puhtaissa ja hapekkaissa vesissä. nutlaatuinen erikoispiirre: alueen kuvaus Pohjoismais-
Itämeren merellinen luonto ja sisämeri, Itämeri, jäätyy talvella. ta ja koko Itämeren
koko Itämeren alue on muuttu- alueelta.
massa peruuttamattomasti ilmas- Itämeren rannoille on kartalla
tonmuutoksen edetessä. kuvattu moniin paikkoihin jäätä ja Laajasti tarkasteltu-
erilaisia jäällä tapahtuvia aktivi- na merikulttuuri peilaa
ME NYKYIHMISET olemme kaikesta teetteja. Pohjanlahdella näem- ihmisen ja meren
teknologisesta kehityksestämme me hylkeenpyytäjiä keihäineen vuorovaikutusta ja ym-
huolimatta syvästi riippuvaisia jäälautoilla ja paksulla merenjäällä märrystämme merestä
elinvoimaisesta luonnosta puh- hevosten vetämiä rekiä. Suomen- ennen ja nyt. Ja niin
taan ilman, veden, ruuantuotan- lahdelle on kuvattu luistelevia kuin kaikki inhimil-
non ja erilaisten raaka-aineiden ihmisiä, joista kerrotaan, että ih- linen kulttuuri, myös
saannin kautta. Itämeren alueella miset kulkevat pitkiä päivämatkoja suhteemme mereen on
eläneet ihmiset ovat kautta aiko- luisin tai rautaisin luistimin. samanaikaisesti sekä
jen hyödyntäneet pohjoista luon- kollektiivista että yk-
toa ja samalla muuttaneet sitä, Itämeren lisäksi kartalle on silöllistä, sekä jaettua
mutta ihmisen vaikutus oli aluksi kuvattu myös läntistä merta, At- että henkilökohtaista,
paikallista ja hidasta. Nykyään ih- lantin valtamerta Islantiin asti. Sii- sekä sukupolvesta
misen toiminnan vaikutus näkyy nä missä Itämeri näyttäytyy kesynä toiseen siirtyvää että
ilmastonmuutoksen ja luontoka- sisämerenä, Atlantille on kuvattu ajassaan muuttu-
don kautta kaikkialla maailmassa myyttisiä merihirviöitä ahdistele- vaa. Parhaimmillaan
ja luonto tuhoutuu nopeammin massa kauppalaivoja. Myös tieto ymmärrys merestä
kuin koskaan historian aikana. jääkarhujen olemassaolosta on synnyttää meissä
tavoittanut kartantekijän, vaikka vahvan merisuhteen
Kun Olaus Magnus (1490– eläimet on virheellisesti sijoitettu ja halun suojella sitä.
1557) julkaisi vuonna 1539 kuu- ahtojäille Islannin vesille.
36 Albatrossi | Albatrossen
