Page 25 - Albatrossi-4_2023-Albatrossen
P. 25
”Merikotkakanta
on viimeisten vuosi-
kymmenien aikana tullut
elinvoimaiseksi aktiivisen
suojelutyön ansiosta, ja
laji on saanut laajemman,
positiivisen merkityksen,
jota sillä ei aiemmin ollut.”
Kuva | Bild Ari Nyman luonnonvaraisesta sinisammesta on majesteettisina lintuina, vähän ansiosta, ja laji on saanut laajem-
tehty 1930-luvulta. Mesikämmekkä niin kuin merikotkista nykyään. man, positiivisen merkityksen, jota
on kasvi, joka katosi 1970-luvulla Tänä päivänä merimetsoja pidetään sillä ei aiemmin ollut.
Eckeröstä Ahvenanmaalla kasvin kuitenkin rumina tai yököttävinä
jäätyä tienrakennusurakan alle. lintuina. Sama pätee valkoposkihan- Tiedon lisääminen Itämerestä
Saapuneista lajeista Latva nostaa esi- hiin – vielä seitsemänkymmentälu- ja sen lajistosta tärkeää
merkkeinä merirokon, joka kulkeutui vulla on kirjoitettu tekstejä valko-
1800-luvulla laivojen pohjissa myös poskihanhien kauneudesta ja siitä, Otto Latva kertoo, että on mukavaa
Suomen merialueille, ja on nykyään kuinka ne lentävät taivaalla kauniis- huomata, miten herättävää tieto
jo yleistynyt. Myös kurtturuusu on sa rivistöissä. voi olla. Hankkeen näkökulmasta
laji, jota on tuotu meriteitse koriste- voidaan jakaa tietoa siitä muutok-
kasviksi Suomeen. Kurtturuusu on – Valkoposkihanhi on alun perin sesta, joka ihmisten luontosuhteessa
mielenkiintoinen kasvi, joka jakaa muuttolintu, joka on vasta hiljattain on tapahtunut, sillä tänä päivänä ih-
mielipiteitä. Toisaalta kurtturuusu on alkanut pesiä Suomessa. Myös ih- misten keskuudessa vallitsee ajatus,
kasvitutkijoiden ja puutarhureiden misen ja puutiaisen suhteessa on ta- että merestä ja sen lajistosta on aina
mielestä tärkeä, sillä se kestää suolaa pahtunut muutos; ennen puutiaisia ajateltu enemmän tai vähemmän sa-
ja on valittu 1990-luvulla vuoden pidettiin harmittomina, mutta tänä malla tavalla, ja että eläimet on aina
pensaskasviksi sen kestävien ominai- päivänä ne ymmärretään vaarallisina ymmärretty tietyllä tavalla. Varsinkin
suuksien vuoksi. Nykyään kurtturuu- ja epätoivottuina eläiminä. merimetsokeskusteluissa tulee usein
sua pidetään haitallisena vieraslajina, esille näkemyksiä, joiden mukaan
vaikka aikaisemmin esimerkiksi Lajeja, joita Latvan johtamassa merimetsoja olisi aina vihattu. Kanta
saaristossa on voitu viedä kurtturuu- Akatemia-hankkeessa pystyttäisiin on toki hävinnyt aikoinaan pitkälti
su lahjaksi kylään mentäessä. tutkimaan, on paljon. Edellä mainit- sen vuoksi. Eläinten ampuminen ei
tujen esimerkkien ohella merikotka kuitenkaan ole tarkoittanut niiden
Ihmisten muuttunut suhde on yksi mielenkiintoinen esimerkki vihaamista. Esimerkiksi lintutieteili-
merieläimiin ja -luontoon tällaisesta lajista. Merikotka on jän tärkeä työkalu 1800–1900-luku-
ollut petolintu, jota saalistettiin jen vaihteessa oli ase, kun se nykyään
Latvan mukaan on ollut avartavaa surutta vielä 1800- ja 1900-lukujen on kiikari ja kamera. Jotta eläintä
tutkia kuvailevaa aineistoa histo- vaihteessa ja tämän lisäksi myös pääsi tutkimaan lähemmin, se piti
riantutkimuksen kannalta. ympäristömyrkyt ovat pienentäneet ensin ampua. Suhteeseen ei tällöin
merikotkakantaa 1900-luvun puoli- liittynyt vihaa, vaan lähinnä uteliai
– Merimetsoista on 1900-luvun välistä lähtien. Kanta on viimeisten suutta, jotta eläin saatiin tutkit-
alkupuolella puhuttu kauniina ja vuosikymmenien aikana tullut elin-
voimaiseksi aktiivisen suojelutyön
Albatrossi | Albatrossen 25
