Page 20 - Tilaajan-ohje_Muurattujen-ja-rapattujen-julkisivujen-kuntotutkimus-2022
P. 20
Näytteenoton lisäksi tehdään usein koeporauksia esimerkiksi rappauksen ja rap-
pausalustan vaurion varmentamiseksi sekä rappauskerroksen paksuuden selvittämi-
seksi. Kenttätutkimusten yhteydessä kuntotutkija tekee aistinvaraisia havaintoja myös
julkisivuun liittyvistä osista, kuten ovien, ikkunoiden ja julkisivuun kiinnittyvien osien
(esim. talotikkaiden) kiinnityksistä mahdollisten kosteusongelmien havaitsemiseksi.
Pätevä kuntotutkija tunnistaa, milloin on aihetta epäillä kosteuden aiheuttavan ongel-
mia rakennuksen sisätiloissa asti ja suositeltavaa teettää erikseen sisäilma- ja kosteus-
tekninen tutkimus. Pääosa julkisivun kosteusongelmista ei vaikuta sisätiloihin, vaan
ne voidaan korjata julkisivun kuntotutkimuksen perusteella esitettävin toimenpitein.
Laboratorioanalyysien tarkoitus on tukea silmämääräisiä havaintoja ja antaa tie-
toa materiaaleista, niiden vaurioiden syistä sekä rakenteen piilevistä vaurioista. Tyypil-
lisillä laboratorioanalyyseillä selvitetään esimerkiksi muurauksen, muurauslaastin tai
rappauksen ominaisuuksia ja koostumuksia (pakkasenkestävyys, rappausten tai muu-
rausten sideainesuhteet), eri kerrosten välisiä tartuntoja, pinnoitteiden ominaisuuksia
tai rakennusmateriaaleissa olevia haitallisia yhdisteitä.
Tyypillisiä vauriomekanismeja sekä niihin soveltuvia tutkimusmenetelmiä on esi-
telty liitteessä 3.
Kuva 12. Näyteporaukseen yhdistetään usein aistinvaraista havainnointia niin itse näytteestä
kuin näytteenottokohdastakin. Irrotetusta näytteestä on mahdollista selvittää muun muassa
näytteen materiaaliominaisuuksia, vaurioitumisen syitä sekä pinnoitteiden ominaisuuksia.
Kuva: Vahanen Rakennusfysiikka Oy.
TILAAJAN OHJE: MUURATTUJEN JA RAPATTUJEN JULKISIVUJEN KUNTOTUTKIMUS 2022
20
