Page 9 - SV2101_kuopio
P. 9
Teksti: Matti Välimäki
Kuvat: Janne Skinnarla Vastavalo ja Rodeo
Hiilinielut ovat kevään myötä – Yhteyttämistä tapahtuu jonkin verran talvel- Yksi lajiryhmä on esimerkiksi kasvinsyöjät tyyliin
lakin, mutta se on vähäistä. Kun maa sulaa ja perhostoukat, luteet ja kirvat. Sienissä skaala
taas aktivoitumassa. Hiljaisia, ilman lämpötila nousee, neulasissa ollut pak- kulkee vaikkapa voitateista männyn herkku-
kasneste vähenee ja männyn yhteyttämiskapa- tatteihin. Muita lajiryhmiä ovat muun muassa
arkisen oloisia kavereita sei- siteetti vastaavasti lisääntyy. männyn rungolla päällysvieraina kasvavat jäkä-
Yhteyttämisessä kasvi valmistaa hiilidioksidista lät, jäkäläkasvustoissa ja kaarnan raoissa elä-
soskelee joka puolella, mutta ja vedestä valon avulla sokeria, samalla ilmaan vät hyönteiset sekä kariketta ja kuollutta puu-
vapautuu happea. Sokerin sisältämän energian ta lahottavat sienet, pikkueläimet ja mikrobit.
useimmille meistä ne taitavat avulla kasvi kasvaa ja lisääntyy. Puiden maanalainen yhteistyöverkosto on eri-
Mänty sitoo yhteyttämisessä paljon hiiltä ja toi- tyisen mielenkiintoinen tapaus.
olla vain hyvänpäiväntuttuja. mii siis hiilivarastona. Se siirtää hiiltä juuriston- – Puut elävät symbioosissa maanalaisten juu-
sa ja sienirihmastonsa avulla myös maaperään. risienten kanssa. Puu antaa sienirihmastolle
Tutustuminen kannattaisi: Talousmetsässä yksittäinen mänty kaadetaan energiaa ja sienirihmasto lahjoittaa puolestaan
tavallisesti noin 60–80 vuoden ikäisenä. sille vettä ja ravinteita.
mäntykin on kaikkea muuta – Tässä vaiheessa se saattaa painaa vaikkapa Kun rihmasto vahvistuu ja kasvaa, sen itiöemä
tuhat kiloa. Puolet sen biomassasta eli 500 ki- eli itiöitä tuottava lisääntymiselin nousee maan
kuin puisevaa seuraa. loa on hiiltä, Hölttä laskeskelee pinnalle. Tämä on se meidän tuntemamme sieni,
vaikkapa herkullinen voitatti.
Suomalaisilla sanotaan olevan luonteva suh- Männyt viestivät toisilleen
de metsään. Emme joudu heti paniikkiin, vaik- Männyn neulasia, nam
ka astuisimme pari askelta pois pururadalta, Puun energiatalous alkaa olla tutkijoille jo tuttu
puiden siimekseen. asia. Paljon tutkittavaa riittää kuitenkin esimer- Männyn seuraa arvostavat tietenkin myös lu-
Meille ovat tärkeitä metsän luonto- ja virkis- kiksi puiden viestinnässä – männytkin tosiaan kuisat nisäkkäät. Hirvet ja myyrät pitävät eten-
tysarvot. Ymmärrämme myös metsätalouden kommunikoivat keskenään. kin nuorista männyn taimista. Oravalle männyn
roolin kansantaloudessa. – Puut viestivät toisilleen tuoksujen avulla. Kun kävyt ovat turhan kovia, se suosii ensisijaisesti
Muistamme, että metsät ovat erittäin tärkei- esimerkiksi mänty joutuu hyönteishyökkäyksen kuusen käpyjä, jos niitä on saatavilla.
tä hiilinieluja. kohteeksi, se välittää ilmaan tuoksua. Tämä Linnuistamme jykevänokkainen isokäpylintu
Mutta näemmekö oikeastaan puuta metsältä? saa toiset puut valmistaumaan tulossa olevaan on erikoistunut männyn käpyjen avaamiseen.
hyökkäykseen ja tuottamaan hyönteisiä vas- Puukiipijä pystyy pitkän nokkansa avulla poi-
Sitkeä seniori taan puolustusaineita. mimaan naposteltavaa vanhan männyn kilpi-
Mänty on karussakin ympäristössä viihtyvä suo- Jonkinlaista kommunikaatiota tapahtuu myös kaarnan koloista; toki sille kelpaavat muutkin
malainen peruspuu, joka pureutuu voimakkailla juurien avulla. puuravintolat.
juurillaan syvälle maahan. – Puut ovat usein yhteydessä toisiinsa juurien Männyn neulaset ovat hyvin happamia, mutta
Suomen tiettävästi vanhimmalla männyllä, kut- avulla. Ne voivat esimerkiksi juurien kautta an- niilläkin on ystävänsä. Metso, tuo lintumaailman
suttakoon häntä vaikkapa Väinöksi, on ikää taa – tai ryövätä – toisiltaan sokereita. Tähänkin Rambo, syö talvet pelkkiä männyn neulasia. Lie-
hieman alle 800 vuotta. Se sijaitsee UKK-kan- saattaa liittyä myös muuta signaalin välittämistä. neekö ruokavaliolla jotain osaa siitä, että ukko-
sallispuistossa, paikassa, jonka tarkempi sijain- metso on kevätsoitimella täynnä kiukkua, tais-
ti pidetään salassa. Ikimetsistä löytyy muitakin Yli tuhat seuralaista telee muiden ukkometsojen kanssa eikä epäröi
huomattavan vanhoja mäntyjä. haastaa nokkapokkaan metsätyökonettakaan.
Väinön nuoruudessa suomalaiset alkoivat siir- Lukuisten muidenkin lajien mielestä mänty on Männyn seuralaislajit määrittyvät osin senkin
tyä esihistoriasta kohti keskiaikaa. Mäntyjen kaikkea muuta kuin puisevaa seuraa. mukaan, minkä ikäisestä puusta puhutaan. Van-
ajanlaskussa oli kulunut vasta kotvanen, noin Metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi Tam- hoilla männyillä ja kelohongilla on omat lajinsa.
sata vuotta, siitä, kun eteläisessä Suomessa pereen ammattikorkeakoulusta viimeistelee kir- – Luonnon monimuotoisuuden suojelemisek-
Köyliössä Lalli oli nostanut kirveensä piispa jaa puiden asukkaista, Suomen puulajien seu- si olisikin äärimmäisen tärkeää, että metsissä
Henrikiä kurmuuttaakseen. ralaislajeista. Hän kertoo, että männyllä on yli säilytettäisiin myös vanhoja puita, Keto-Tokoi
Vanhat männytkin kavahtavat kirvestä. Muu- tuhat seuralaislajia korostaa.
ten ne ovat sitkeitä sissejä, jotka selviävät usein
jopa metsäpaloista. Mäntyä suojelee iän myö- Mänty pärjää myös tulevaisuudessa
tä paksuneva kuori, 150-vuotiailla puilla se al-
kaa muodostua erittäin kovaksi kilpikaarnaksi. Petri Keto-Tokoi arvioi, että sitkeä mänty sel-
Itse asiassa juuri metsäpaloihin sopeutuminen viytyy suhteellisen hyvin myös ilmastonmuu-
on ollut männyn keskeinen valtti, kun eri puulajit toksesta.
ovat kilpailleet keskenään elintilasta. – Ilmastonmuutos lisää esimerkiksi pitkiä kuu-
Yle Areenasta löytyvästä mainiossa Elävät puut mia kausia, myrskyjä ja tuholaisia. Mänty kes-
-televisiosarjassa sinnikästä, yksinäänkin pär- tää kaikkia näitä aika hyvin. Selvästi paremmin
jäävää mäntyä verrataan Ramboon. kuin vaikkapa kuusi.
Niin, sitten ovat tietenkin vielä muut puulajim-
Työt alkavat hiilinielussa me, kolmekymmentä kaiken kaikkiaan.
Ekofysiologian professori Teemu Hölttä Helsin- Jokaisella niistä on oma tarinansa.
gin yliopistosta kertoo, että juuri nyt mäntyjen
elämässä on alkamassa talven hiljaiselon jäl-
keen aktiivisempi vaihe.
№1 · Sähköviesti 9
