Page 12 - NS1-23-MagNet

Fingrid

Suomalaisten kanta-
verkkoyhtiö kehittyy

Fingrid omistaa 14 400 km pitkän sähköverkon ja vastaa suurempien sähkömäärien
siirrosta Suomessa, Suomesta ja Suomeen. Maanlaajuinen kantaverkko on sähkön-
siirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret sähköntuottajat, sähköä paljon ku-
luttavat tehtaat sekä sähkön jakeluverkot. Miten monopoliyhtiö Fingrid on kehittänyt
toimintaansa energiamurroksessa sähkön merkityksen kasvaessa ja toimintaympä-
ristön muuttuessa voimakkaasti?

TEKSTI JUKKA NISSINEN • FOTO FINGRID Verkkosuunnittelusta terästehdas ovat muuttu- kapasiteetti on jo nyt
vastaava johtaja massa valtaviksi sähkönku- myyty täyteen. Enempää
Jussi Jyrinsalo on luttajiksi. ei enää mahdu esim. uusia Verkkosuunnittelusta vastaava
ollut Fingridin palveluk- Aiemmin sähköä syntyi tuulivoimaloita, kunnes johtaja Jussi Jyrinsalo
sessa jo lähes 30 vuotta. kaupunkeihin kaukoläm- alueelta ulos toteutetaan Ruotsissa on neljä ja
Siinä ajassa on kertynyt mön tuotannon sivutuot- uusia yhteyksiä vuosina Norjassa peräti viisi eri
näkemystä verkkojen teena. Nyt tilanne on 2027-2028. Kalajoelta hinta-aluetta.
toiminnasta. kääntynyt päälaelleen, kun lähtevän yhteyden lisäksi – Jotkut sanovat, että
– Kantaverkkoyhtiön kaukolämpöä tuotetaan Kristiinankaupungista teh- olisi kustannustehokkaam-
merkitys on kasvanut ja sähkön avulla. dään yhteys Nokian suun- paa jakaa maa useampaan
siitä on tullut myös Suo- Ehkäpä suurin uusi taan. Lisäksi rakennamme hinta-alueeseen, jolloin
men kilpailukyvyn edistä- Fingridin toimintaan vai- johtojen varteen jatkuvasti siis jossain sähkö olisi
jä. Henkilökunnalle tulee kuttava tekijä on kuitenkin uusia syöttöasemia, joiden halvempaa. Tämä vaikut-
puhtia, kun on tiedossa, ollut tuulivoima. Voimalat avulla tuulivoimaa kerä- taisi epäilemättä myös
että tätä tehdään koko sijaitsevat suurelta osin tään kantaverkkoon. teollisuuden sijoittumi-
Suomen eteen, Jyrinsalo pohjoisemmassa Suomes- – Oma haasteensa on seen. Suomessa halutaan
toteaa. sa, kuten Oulun ja Kokko- siinä, että voimalat ovat kuitenkin, että pörssisähkö
– Vauhti on kiihtynyt lan välissä länsirannikolla. sähköteknisesti erilaisia on kaikille samanhintaista.
valtavasti sitten alkuvuo- – Samanaikaisesti kun kuin ennen. Tuulivoima ja Tämä vakauttaa hintaa,
sien. Toimiessani aluksi tuulivoimaloita on raken- aurinkovoima kytketään mutta vaatii vahvaa siirto-
sähköliittymien myyjänä nettu pohjoiseen, etelän vaihtosähköverkkoon verkkoa, Jyrinsalo toteaa.
sovin yhdestä uudesta sähkönkulutus on kasva- suuntaajan välityksellä. Fingrid ei itse tuota
liitynnästä koko myyjä- massa. Niinpä olemme Vanhat voimalat tukivat sähköä. Mutta se voi
uran aikana, nyt uusia joutuneet vahvistamaan sähköteknisesti toisiaan, vaikuttaa myönteisesti
tuotannon- ja kulutuksen kantaverkkoa, jotta sähköä mutta uusien voimaloiden sähkön hintaan luomalla
liittämistarpeita syntyy mahtuu tulemaan etelään‚ toiminnan stabiloimiseksi uusia yhteyksiä naapuri-
lähes päivittäin. Jyrinsalo toteaa. olemme mm. rakentamas- maihin, joista on mah-
– Asiakkaat tivaavat, – Vuonna 2016 valmis- sa uudenlaista laitosta dollista saada sähköä
pääseekö verkkoon liitty- tui 400 kilovoltin (kV) (synkronikompensaattori).
mään ja millä aikataululla. Rannikkolinja 380 km – Teollisuuden on jat-
Kiire on kova. Haasteena ja viime vuoden lopulla kossa todistettava käyttä-
on se, miten näitä prio- valmistui Metsälinja 1, vänsä puhdasta sähköä.
risoit, kun verkon vahvis- pituudeltaan noin 300 Puhtaan sähkön tuotanto
taminen vie aikansa. km. Seuraavaksi tehdään ja kulutus on Suomen
Vihreä siirtymä Järvilinjan vahvistus noin kansantaloudelle suuri
ja energiamurros 300 km ja sitten noin mahdollisuus, Jyrinsalo
450 km pituinen siirtoyh- toteaa.
Sähkön merkitys ja käyttö teys Kalajoelta Alajärven Yhden hinta-alueen
on kasvanut muun muassa kautta Hikiälle ja vielä politiikka
siksi, että fossiiliset poltto- senkin jälkeen kaksi uutta
aineet korvataan sähköl- Keski-Suomen lävistävää Fingridin toimintaa
lä. Esimerkiksi Nesteen yhteyttä noin vuoteen ohjaa yhden hinta-alueen
öljynjalostamo ja Raahen 2030 mennessä. politiikka. Esimerkiksi
– Rannikkolinjan

12