Page 21 - Pelastusalan-ammattilainen-3-2025
P. 21
Miten usein asemasiirtoja on? (n = 628)
13 % 30 % 22 % 35 % Pelastuslaitoksen
arjessa ei ole
Joka Joitakin Noin kerran Harvemmin särkymävaraa
työvuoro kertoja kuukaudessa ”ASEMASIIRTOJA TULEE vähintään joka toinen työ-
vuoro. Pahimpina päivinä samaan aikaan on matkalla
tai lähes joka kuukaudessa useita pelastajia. Jos välimatkat ovat pitkiä, asemasiir-
toja ketjutetaan. Silloin siirto Ylivieskasta Kuusamoon voi
työvuoro toteutua niin, että yksi pelastaja ajaa Ylivieskasta Ouluun,
sen jälkeen toinen Oulusta Pudasjärvelle ja viimeinen
Laine toivoo, että työnantajat kiinnittäisivät asiaan Pudasjärveltä Kuusamoon. Siihen menee tunteja.
huomiota ja ennakoisivat siirtoja mahdollisuuksien
mukaan. Asemasiirtoihin myös kannattaisi pyrkiä lä- On kuormittavaa, kun koskaan ei tiedä, missä tule-
hettämään henkilöitä, joilla siihen on aitoa halua. van työpäivän tekee. Se luo epävarmuutta, kun vieraalla
asemalla ei tunne erityiskohteita, maastoja eikä aseman
– Resurssisuunnittelua kehittämällä voisi parantaa käytäntöjä. Pahimmassa tapauksessa paikallistuntemuk-
työhyvinvointia. Toki se on työnantajalle haastavaa,
kun henkilöstöresurssit ovat äärimmäisen niukat tällä sen puute voi hidastaa pelastustehtävää.
hetkellä. Siirrossa voi joutua
myös yksikönjohtajaksi,
VALMIUS ETUSIJALLE. Kun asemasiirrolle lähdetään vaikka ei olisi käynyt
työvuoron jo alettua, vastaanottava asema on yleensä kurssia. Kurssin käy-
vajaalla miehityksellä siihen asti, että siirtyvä henkilö neillekin yksikönjoh-
saapuu perille. Kyselyyn vastanneiden ja haastatel- tajana toimiminen on
tujen luottamusedustajien mukaan vajetta paikataan stressaavaa, jos alue
entistä harvemmin ylitöillä. on vieras.
Pahimmillaan vajetta voi olla yli kaksi tuntia vuo- YMMÄRRÄN HYVIN,
ron alussa ja yhtä paljon vuoron lopussa, jos asema- että pelastuslaitoksen
siirrolla oleva joutuu palaamaan omalle asemalleen johto tekee tässä
ennen työvuoronsa päättymistä. Tänä aikana tuleville tilanteessa, mitä
tehtäville voidaan joutua hälyttämään useampi yksik- pystyy. Talous on tiu-
kö, jotta esimerkiksi savusukellus voidaan aloittaa. kalla, eikä pelastustoimi pyöri
tällä rahamäärällä. Tämä on enää
– Tämä ei ole kokonaisturvallisuuden kannalta tekohengitystä.
järkevää. Valmiuden tulisi olla pelastustoimelle en- Aikaisemmin oli useita asemia, joiden
sisijaista, Pirkanmaan pelastusalan ammattilaisten vahvuudeksi oli kirjattu 1 + 4. Kuitenkin 95 prosenttia
puheenjohtaja Sami Ahola huomauttaa. työvuoroista toteutui niin, että vahvuus oli 1 + 3, koska
joku on lomalla, sairaana tai jonkin muun syyn takia pois.
Vajaus saattaa olla merkittävää, mikäli asemasiir- Nyt vahvuus on laskettu 1 + 3:een, mutta poissaolot eivät
toja joudutaan samanaikaisesti toteuttamaan useita. ole hävinneet. Aamulla työvuoron vahvuus voi olla helposti
useammallakin asemalla 1+ 2.
– Siirrot voivat aiheuttaa lisäsiirtoja – etenkin, Meidän särkymävaramme pelastuslaitoksella on hen-
jos asemasiirrolle joudutaan lähettämään henkilöitä, kilöstövajauksen vuoksi nollissa. Jos meillä ei ole mah-
joilla on jokin erityispätevyys, kuten sukellus- tai dollisuutta palkata lisää henkilöstöä, olisi tärkeää, että
nostolavapätevyys, Ahola sanoo. pitkien asemasiirtojen sijaan voisi käyttää ylitöitä. Sekin
kuormittaa, mutta vähemmän kuin asemasiirtojen ket-
TYÖTURVALLISUUS JÄÄ HUOMIOTTA. Myös asema- jutukset.”
siirtoon kuluva matka vaikuttaa koettuun kuormit-
tavuuteen. Eräs vastaajista huomauttaa, että Pohjois- HARRI MINKKINEN
Suomessa miehistötehtävissä tuli säännöllisesti palomies
pitkän matkan asemasiirtoja, jotka kuormittivat Pohjois-Pohjanmaa
merkittävästi. Nykyisessä työssään Helsingissä vas-
taaja ei koe vastaavaa kuormitusta, sillä etäisyydet 21
asemien välillä ovat huomattavasti lyhyempiä.
