Page 23 - SV2503_jylha

Keskittymisen puutetta voi ilmetä erilaisissa lähtökohdissa. Näiden asioiden kanssa Mielen hyvinvoinnin haasteet
ei tarvitse olla yksin vaan apua kannattaa hankkia ajoissa. ovat kuin purkautuva pato
- Tarkkaavaisuushäiriö (ADHD/ADD) – neurokehityksellinen haaste keskittymis-
– Meidän mielemme ei ole suunniteltu
kyvyssä. toimimaan täydellä teholla jatkuvasti.
- Ylirasitus/kuormitus – stressi, väsymys tai liiallinen kuormitus heikentävät keskit- Psykoterapiassa näissä tilanteissa au-
tetaan jäsentämään tilannetta, säätele-
tymistä. mään stressiä ja palautumaan. Usein jo
- Mielenterveyden ongelmat – esimerkiksi masennus tai ahdistus voivat vaikeut- pienet muutokset voivat auttaa palaut-
tamaan keskittymiskykyä.
taa keskittymistä.
- Hankinnainen aivovaurio tai sairaus – esimerkiksi aivovamma, neurologinen Keskittymisen vaikeudet voivat olla
Kallanrannan mukaan myös osa laajem-
sairaus tai lääkitys voivat aiheuttaa keskittymisen vaikeuksia. paa mielenterveyden ongelmaa.

Pienikin muutos riittää – Masennuksessa ajatukset voivat ol-
aloittamaan myönteisen la hitaita tai takertuvia ja aloittaminen
ketjureaktion. Herää ja tuntuu ylivoimaiselta. Ahdistuksessa
syö selaamatta, liiku taas mieli voi olla ylikierroksilla eikä se
ilman kuulokkeita. pääse rauhoittumaan.
Kokeile ainakin, toteaa
Anna Kallanranta. Hän muistuttaa, että myös traumaat-
tiset kokemukset voivat vaikuttaa tark-
kaavuuteen.

– Esimerkiksi trauma voi aiheuttaa
”sumuisuutta”, muistikatkoksia tai
keskeytymisiä kesken tekemisen. Täl-
löin keskittymisen ongelmat ovat usein

”Omia elämäntapojaan
ei ehkä aina ajattele –
ylikuormittuminen
voi yllättää.”

seurausta muusta oireilusta – ja hoito
kohdistuu ensisijaisesti siihen, mikä on
keskittymisen vaikeuksien takana.

purkamisesta, keskittyminen alkaa hil- Tukea on saatavilla lääkityksestä, psy- Ruudut, rytmit ja rauha
jalleen vahvistua. Turhia ärsykkeitä voi koterapiasta ja arjen rakenteista voi olla
karsia. huomattavaa apua. – Jatkuvat ilmoitukset, multitasking,
unenpuute ja levoton arki kuormittavat
Esimerkiksi vain yhtä asiaa on hyvä – On hyvä muistaa, että ADHD ei ole aivoja tavalla, johon emme ole evoluuti-
tehdä kerrallaan. Niin sanottua tylsyyt- ”vika”, vaan erilainen tapa toimia, aja- on aikana tottuneet.
täkin pitää sallia ja taukoja – aivot tar- tella ja hahmottaa maailmaa. Siihen voi
vitsevat sitä. liittyä sekä haasteita että erittäin hyviä Kallanranta sanoo, että jatkuva häiriö
vahvuuksia – kuten luovuus, nopea ajat- voi olla myös ympäristön aiheuttama.
Neurologiset ominaisuudet telu ja hyvä intuitio.
voivat korostua – Terapiassa voidaan tarkastella esi-
Joskus keskittyminen taas vaikeutuu merkiksi arjen rytmejä, palautumista,
– Joillain ihmisillä keskittymisen säätely Kallanrannan mukaan siksi, että elämäs- ruutuaikaa ja keinoja suojata omaa
on haastavaa lapsuudesta lähtien. Täl- sä on yksinkertaisesti liikaa haasteita. tarkkaavaisuutta. Yksin näitä asioita on
löin puhutaan usein ADHD:stä (Atten- usein vaikea tarkastella objektiivisesti.
tion Deficit Hyperactivity Disorder) tai – Työstressi, kiire, ihmissuhteet, huo-
ADD:stä (Attention Deficit Disorder). li läheisistä tai iso elämänmuutos voivat Aivoperäiset tai neurologiset
Tällöin kyseessä on neurokehitykselli- saada mielen ylivirittyneeksi. Tällöin voi syyt
nen oireyhtymä, jossa aivojen tarkkaa- tuntua, että ajatukset harhailevat jatku-
vuuden säätely toimii eri tavalla kuin vasti ja johonkin olennaisesti tärkeään – Joskus keskittymisen vaikeus johtuu
useimmilla muilla. asiaan voi olla mahdoton keskittyä. aivojen toiminnan muutoksista – esi-
merkiksi aivovamman, muistisairauden
ADHD tunnistetaan nykyään myös Toiset aikatauluttavat koko viikkonsa tai muun neurologisen syyn vuoksi.
aikuisilla. Haasteet voivat näkyä monel- ja mahdollisesti myös lastensa aikatau- Tällöin haaste ei ole tilapäinen tai stres-
la elämänalueella: opiskeluissa, työssä, lut. Omaan lukujärjestykseen on hyvä sistä johtuva, vaan liittyy kognitiiviseen
arjen organisoinnissa ja ihmissuhteissa. jättää niitä ”lempeitä hengitysaikoja il- eli ajatteluun ja muistamiseen liitty-
man kiirettä”. vään toimintakykyyn. Psykoterapialla
ei voi ”korjata” aivojen rakenteellisia
muutoksia, mutta se voi tukea sopeutu-
mista, itseymmärrystä ja arjen hallintaa

vaikeassa tilanteessa. 

23