Page 38 - Tulevaisuuden-toimitilat
P. 38
Liite Liite
PsychInfo ja PubMed, joita voidaan käyttää yliopistojen kirjastoissa. Kohderyhmä – keskusteluanalyysi
Yleistajuista (nk. populaaritieteellistä) kirjallisuutta, jota kutsutaan myös
harmaaksi kirjallisuudeksi, tutkittiin käyttäen Kuninkaallisen kirjaston Kirjallisuuskatsauksen tulokset toivat esille, että toimistomarkkinoiden
(Kungliga biblioteket) tietokantaa Libris ja Google Scholar -sivustoa. toimijat puolsivat avotoimistoja. Toimistotyöntekijät puolestaan pitävät
Sähköiset haut tehtiin vuosina 1990–2012. Muuta kirjallisuutta etsittiin yleensä solutoimistoista, koska ne tarjoavat enemmän yksityisyyttä ja
asiaan liittyvien julkaisujen viiteluetteloista, kongressiraporteista ja tutki- niissä on vähemmän tungosta ja muita häiriöitä työympäristössä. Ruot-
muskollegoilta. Kirjallisuutta tarkasteltiin, yhteenvetoja laadittiin ja tietoja salaisilla toimistomarkkinoilla vallitsevan suhteen perusteella tutkittiin
luokiteltiin eri teemojen mukaan. Kirjallisuuskatsaus toimi lähtökohtana niillä vaikuttavien eri toimijoiden ajatuksia yleensä avotoimistoista ja
projektin seuraavalle osaprojektille sekä perustana keskustelulle NCC erityisesti tulevaisuuden toimistoista. Puolistrukturoitu haastatteluo-
PD:n Future Office Project Group -ryhmässä sen Future Office by NCC pas suunniteltiin viidelle keskeiselle teemalle (suuntaukset toimistoke-
-konseptin päivittämiseksi. hittämisessä, mikä ohjaa kehitystä, mikä on houkutteleva työpaikka,
organisaatiokulttuurit ja työtavat, tulevaisuuden toimisto). Kohderyhmä-
Haastattelututkimus – Sisällön analyysi haastatteluun kutsuttiin viisi toimijaa, joilla on aktiivinen (muodollinen)
Kirjallisuuskatsauksen tulokset korostivat useita globaaleja haasteita, rooli tulevaisuuden toimistokehityksessä: arkkitehti, kiinteistökonsultti,
jotka ovat erityisen tärkeitä kehitettäessä tulevaisuuden työpaikkoja. kiinteistökehittäjä, tutkija ja ammattiliiton työympäristöasiantuntija. Koh-
Tällaisia ovat mm. globalisaatio, ilmastonmuutos, energia- ja ympä- deryhmähaastattelu videokuvattiin ja sen tulokset käsiteltiin hyväksyt-
ristökysymykset, kestävää kehitystä koskevat kasvavat vaatimukset, tyjen menetelmien mukaisesti. Analyysi tehtiin keskustelunanalyysin
tieto- ja viestintätekniikan (TVT) nopea kehitys, työvoiman koostumus avulla. Kohderyhmän jäsenten välinen vuorovaikutus on perusta kes-
ja ikäjakauma tulevaisuudessa. Näiden haasteiden merkitystä tulevai- kusteluaihetta koskeville syvemmille oivalluksille. Keskusteluanalyysin
suuden työelämälle Ruotsissa vuonna 2025 tutkittiin haastattelemalla tarkoituksena on saada käsitys dynaamisesta vuorovaikutuksesta ryh-
työmarkkinoiden toimijoita. Puolistrukturoitu haastatteluopas suunni- mäkeskustelussa ja tutkia, ketkä ohjaavat keskustelua ja miksi.
teltiin kuudelle keskeiselle teemalle (globalisaatio, työvoiman demo-
grafinen profiili, työehdot, työsuhdemuodot, työympäristö, työperäinen 73
terveys). Yksitoista syvähaastattelua suoritettiin edustajille seuraavista
organisaatiosta: Nordiska ministerrådets sekretariat, Sveriges riksdag,
Arbetsmiljöverket, Arbetsförmedlingen, SACO, TCO, Unionen, Svenskt
Näringsliv, Teknikföretagen, Almega ja Prevent. Haastattelujen tarkoi-
tuksena oli saada käsitys työelämän päättäjien näkemyksistä tulevai-
suuden työelämän haasteiden ja mahdollisuuksien suhteen ja miten
yritykset voivat valmistautua haasteisiin, joita työelämän kehityksen
arvioidaan aiheuttavan. Analyysi suoritettiin käyttäen sisältöanalyysiä,
jossa keskitytään ilmaistuun sisältöön eli siihen, mikä ilmaistaan suoraan
haastatteluissa.
72
