Page 25 - Rovaniemen_ilmasto-ohjelma_2012-2020
P. 25

ja nuorta, sekä lisäksi opettajat ja muu henkilökunta.     kautta hyötykäyttöön. Jätteiden kierrätystä ja lajitte-
Tehdyt energiatehokkuustoimet ja ilmastomyönteisyys        lua varten on Rovaniemellä noin 80 ekopistettä sekä
lisäävät samalla tietoisuutta ja vaikuttavat asenteisiin.  Alakorkalon jäteasema. Ekopisteiden käyttö on viime
Ympäristökasvatusta on tähän saakka toteutettu Rova-       vuosina vähitellen lisääntynyt ja niiden määrää on
niemen kouluissa ja päiväkodeissa eri tavoin, ilman        lisätty. Kierrätykseen tai hyötykäyttöön kelpaamaton
yhtenäistä toimintamallia.                                 jäte loppusijoitetaan Kuusiselän kaatopaikalle. Jättei-
                                                           den kuljetus on järjestetty osittain sopimusperustei-
Jätehuolto                                                 sesti ja osittain kunnan järjestämänä. Kaupunkilaisilta
                                                           kerätyllä ekomaksulla katetaan jätehuollon ja ongel-
Vuonna 2008 jätehuollon osuus Suomen kasvihuone-           majätehuollon sekä jäteneuvonnan kustannuksia.
kaasupäästöistä oli 3 prosenttia. Jätehuollon päästöt      Jätehuollosta vastaavan Napapiirin Residuum Oy:n
syntyvät kaatopaikkakaasuista ja jätevesien käsitte-       toiminnan tavoitteena on myös ympäristötietoisuuden
lystä. Merkittävin kaatopaikkakaasu on mädäntyvistä        lisääminen.
jätteistä syntyvä metaani. Jätehuollosta aiheutuvat
päästöt ovat viime vuosina laskeneet, mutta jät-              Parhaillaan RENEWA-hanke selvittää Napapiirin
teen syntymisen vähentämiseen tulee yhä kiinnittää         Residuum Oy:n toiminta-alueella syntyvän ja käsitel-
huomiota.Valtakunnallisen jätesuunnitelman (2005)          tävän jätteen energiahyötykäytön vaihtoehtoja sekä
mukaan 70 prosenttia yhdyskunta-, rakennus- ja teol-       laatii toteutuskelpoisista vaihtoehdoista taloudelliset
lisuusjätteistä tulee ohjautua hyötykäyttöön. Lisäksi      laskelmat ja arvioi niiden ympäristövaikutuksia. Eri
vuodesta 2010 lähtien biohajoavan jätteen osuus            vaihtoehtoina tutkitaan jätejakeiden hyödyntämistä
kaatopaikoille ohjatusta jätteestä saa olla korkeintaan    alueella sekä kuljettamista Ouluun, Ruotsiin ja muihin
20 prosenttia.                                             jätejakeita vastaanottaviin laitoksiin. Lisäksi hank-
                                                           keessa selvitetään yhdessä Rovaniemen Energia Oy:n
   Rovaniemen seutukunnan alueella jätehuollon             ja Napapiirin vesi -liikelaitoksen kanssa toiminta-
osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vain 1 prosentti.       alueella syntyvien tuhkien, lietteen ja biojätteen
Rovaniemen seudun jätehuoltostrategian tavoitteena         sekoittamista ja hyödyntämistä lannoitteena tai muissa
on vähentää kaatopaikalle sijoitettavan hyödynnettä-       hyötykäyttökohteissa.
vissä olevan jätteen määrää ohjaamalla ne lajittelun

Ajankohtaista

Energiatehokkuussopimus (KETS) 2008-2016                   Renewa –selvitys jätteen hyötykäytöstä
ŠŠ Tavoitteena on saavuttaa vuonna 2016 energian-          ŠŠ Selvittää jätteen energiakäytön sekä tuhkien

   säästötavoite (MWh/a), joka vastaa yhdeksää                lietteen ja biojätteen hyödyntämisen vaihtoeh-
   prosenttia vuoden 2005 energiankäytöstä. Ener-             toja alueella. Hankkeessa mukana olevat tahot
   giatehokkuuden lisäksi sopimukseen, sisältyy               Napapiirin Residuum Oy, Rovaniemen Energia ja
   myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen               Napapiirin Vesi.
   liittyviä tavoitteita.

Logistiikkaselvitys
ŠŠ Tavoitteena on kustannussäästöt ja palveluta-

   son parantaminen, samalla päästöt vähenevät.
   Kaupunki on mykana myös yhteisissä logistiikka-
   hankkeissa yhteistyökumppanien kanssa.

                                                                                                                    25
   20   21   22   23   24   25   26   27   28   29   30