Page 9 - Roi_Maaseudun_kehittamisohjelma_2013-2020
P. 9

Kiinteistötyyppi 31.12.2012               1980 - 1989              2000 - 2009               Tau-
                                                                                             luk-
                Yht. kpl 1970 - 1979                   1990 -1999               2010 - 2012  ko
                                                                                             3.
Kerrostalot              233 153 0 0 0                                          0            Maa
                                                                                             seu-
Rivitalo                 436 121 138 34 0                                       0            dun
                                                                                             asun
Pientalo                 3624 420 725 422 337 119                                            to-

Muut rakennukset 119           17         5 92                                  0

Valmistunut                    711 868 465 339 119

Asuntokanta yht. 4412

Kesämökit yht.           3658

kanta vuosina 1970 – 2012, Tilastokeskus

1.4 Väestö- ja ikärakenne

Rovaniemen kaupungin maaseutualueen väestö on 10 688 henkilöä, joka on 17,6 % koko Rovaniemen
väestöstä. Väestöään ovat menettäneet viime vuosina Ranuantien, Yläounasjoen ja Yläkemijoen alu-
eet. Väestömääräänsä ovat kasvattaneet etenkin Hirvaan ja Songan alueet. Suuntaus on, että väestö
lisääntyy kaupungin ydinkeskustaa ympäröivällä kehäalueella. Väestömuutokset maaseutualueella
vuosina 2005 – 2012 on esitetty kyläkohtaisesti liitteenä olevassa taulukossa (Liite 1).

Vallitseva kehityssuunta on että 65 -vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa. Kehityksen suuntaa
voidaan kääntää positiiviseksi uusien työikäisten asukkaiden, toteutuvien lähipalvelujen ja työpaikko-
jen avulla. Tämän vuoksi on tärkeää saada maaseutualueelle toimivat yritysten tarpeita palvelevat
tietoliikenneyhteydet sekä mahdollistaa maalle muutto ja rakentaminen kaavoituksen, uusien kunnal-
listekniikan piirissä olevien tonttien sekä rakennuspaikkojen avulla. Kylissä maat ovat pääasiassa yksi-
tyisten omistuksessa. Yleiskaava-alueilla tiet rakennetaan pääasiassa yksityistielain tai rasitteiden pe-
rusteella. Jätevesien käsittelyssä noudatetaan haja-asutusalueiden jätevesiasetusta ja vesihuoltolaitok-
sen toiminta-alueita koskevia määräyksiä. Kaupunki osoittaa vuosittain määrärahan kaupungin omis-
tamien rakennuspaikkojen infran rakentamiseksi. Aktiivinen yksityisen maan vaihto lisää mahdollisuuk-
sia elävöittää kyliä. Uusi väestö turvaa palvelujen säilymisen, vilkastuttaa elinkeinotoimintaa ja tuo
elinvoimaa maaseutualueelle.

Kuva 1. Vikajärvipäivän
yleisöä Vikakönkäällä
kesäkuussa 2013
Kuva: Jouni Laaksomies

                                                                                             9
   4   5   6   7   8   9   10   11   12   13   14