Page 14 - Roi_Maaseudun_kehittamisohjelma_2013-2020
P. 14
1.6.1 Alkutuotanto ja luonnon moninaiskäyttö
Alkutuotannon (maa-, metsä- ja kalatalous) osuus Rovaniemen työpaikoista on noin 3 %. Maatalouden
merkitys maaseudun elinkeinona vähenee. Kotieläintiloille on yrittäjien ikääntyessä haasteellista löytää
työn jatkajaa. Syitä ovat epävarma tulevaisuus, maatalouden heikko kannattavuus sekä työn suuri sito-
vuus. Maatilojen pitkät etäisyydet toisistaan vaikeuttavat yrittäjien keskinäistä kanssakäymistä ja yh-
teistyötä.
Kuvio 2. Rovaniemen maatilo-
jen rahavirrat (Suomen Gallup
Elintarviketieto Oy)
Toimeentulon hankkiminen usean eri elinkeinon yhdistelmästä on yleistä lappilaisilla maatiloilla. Lapin
maa- ja metsätaloustilojen tuloista vuonna 2011 kertyi 26 % sivuansioista. Rovaniemellä vastaava luku
oli 29 %. Maatilojen suosituimmat liitännäiselinkeinot ovat kone- ja metsäurakointi ja rakentamiseen
liittyvät palvelut. Maatalouden veroilmoituslomakkeen jättäneillä 196 rovaniemeläisellä maatilalla
tulot laskivat vuodesta 2010 vuoteen 2011 6 % (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy).
Maidontuotantotilojen koko vaihtelee 8 – 65 lypsylehmän välillä. Viimeisimmät uudet maitotilan koti-
eläinrakennukset alueellamme on rakennettu 2000-luvun alussa. Maatalouden rahoitusehdot edellyt-
tävät tuotannon kasvattamista investointien yhteydessä. Tästä huolimatta jatkavien tilojen tuotannon
lisäys ei enää korvaa karjasta luopuneiden tilojen tuotantoa. Tuotetun meijerimaidon määrä laski
vuonna 2012 alle 8 milj.litran (39 tuottajaa, 1500 lypsylehmää, keskimäärin 201 258 l/tila/v.)
Kuva 3. Sukupolvenvaihdoksia mai-
dontuotantotiloilla toteutuu vähän.
Kuva: Jouni Laaksomies
14
