Page 15 - Roi_Maaseudun_kehittamisohjelma_2013-2020

Marjanviljely, etenkin mansikan peltoviljely, on lisääntynyt Rovaniemen alueella viimeisen 10 vuoden
aikana. Tällä hetkellä mansikkaa viljellään myytäväksi sekä itsepoimintana, että valmiiksi poimittuna ja
kotiin toimitettuna. Mansikan satokausi limittyy eteläisemmän Suomen satokauden kanssa ja marjaa
olisi mahdollista myydä tuoremarjana oman alueen ulkopuolelle. Myös viinimarjojen viljely, juures- ja
muu vihannesviljely ovat edelleen lähes hyödyntämätön mahdollisuus alueellamme. Pienen tuottajan
tuotteiden markkinointi vaatii osaamista. Myynti tapahtuu tori- tai suoramyyntinä – tuoremyyntinä,
koska suurten kauppaketjujen tai suurtalouksien tavarantoimittajaksi pääsy on vaikeaa.

Porotaloudella ja porolla on suuri imagoarvo Rovaniemelle. Se on Rovaniemen symboli ja viestii kau-
pungin matkailustrategian mukaan lappilaisuutta, luontoa ja elinvoimaa. Rovaniemen alueella toimii
kahdeksan eri paliskuntaa; Jääskö, Poikajärvi, Pyhä-Kallio, Vanttaus, Narkaus, Timisjärvi, Niemelä ja
Palojärvi. Poronomistajia on kaikkiaan 414 ja heillä eloporoja noin 12 400 kappaletta. Vuonna 2012
porotalouden eläinkohtaista tukea sai 62 ruokakuntaa. Nämä perheet omistavat 72 % koko alueen
poroista. 30 porotilaa edellä mainituista ruokakunnista viljellee heinää ja sisältyy EU:n maataloustukia
vuonna 2012 hakeneihin 196 tilaan. Porotalouden rakennemuutoksessa porokarjat siirtyvät vähitellen
päätoimisille poromiehille. Petoeläinvahingot näkyvät etenkin Pisan luonnonpuiston ja Tervolan Vam-
mavaaran ympäristössä ilvesten aiheuttamina vahinkoina.

Poronlihan suoramyynti ja jatkojalostus ovat merkittäviä työllistäjiä alueellamme. Matkailun ohjelma-
palvelutoimintaa harjoittaa noin kymmenen rovaniemeläistä porotilaa. Porontaljat, -nahka ja -luu
jalostuvat käsityötuotteiksi sekä vaatetus- ja sisustustuotteiksi.

Metsätalous on merkittävä työllistäjä. Vuonna 2008 metsäalan työllisten määrä Rovaniemen alueella
oli 281 henkilöä. Lapin metsäohjelman v. 2016 – 2020 linjauksia mukaan Rovaniemen metsämaan
(546 000 ha) osuus alueemme maa-alasta on 72 %. Yksityisluontoisten metsien osuus tästä on n 39 %
(213 000 ha) ja se on kokonaan talouskäytössä. Yksityisluontoisissa metsissä nuorten ja varttuneiden
kasvatusmetsien osuus on 60 % (koko Lappi 59 %), uudistuskypsien osuus 11 % (koko Lappi 12 %) ja
taimikoiden osuus on 27 % (koko Lappi 24 %). Valtion ja yhtiöiden omistamasta metsämaasta on Rova-
niemellä 23 % talouskäytön ulkopuolella.

Rovaniemen alueella puuntarjonta painottuu pienen runkokoon harvennusmetsiin. Yksityismetsissä
kertyy taimikonhoitorästejä. Metsätilojen tilusrakenne on pirstoutunut perinnönjakojen kautta ja ro-
vaniemeläistä metsää omistaa yhä useampi kaupunkilainen muualla Suomessa. Metsien eri käyttö-
muotojen yhteensovittaminen kaupunkirakenteen laajenemistarpeiden ja eri elinkeinojen maankäytön
tarpeiden (porotalous, matkailu, kaivannaisteollisuus, keräilytoiminta) kesken vaatii yhteistyötä.

Kemin biodiesellaitos ja Mustikkamaan bioenergialaitos lisäisivät toteutuessaan merkittävästi puu-
energian käyttöä ja työllistymistä metsäsektorilla. Mustikkamaan laitoksen on laskettu työllistävän
lähes 100 henkilöä metsätähteiden keruussa, kuljetuksessa ja käsittelyssä.

Rovaniemen ympäristön metsistä reilut 90 % on luokiteltu Luomu -keruualueeksi (Lapin 4H). Luonnon-
vara-alan keruutoiminta sisältää jokamiehenoikeudella kerättävät marjat, sienet ja kasvit, joita ei ole
rauhoitettu. Maanomistajan luvalla voidaan kerätä käpyjä, kaarnaa, pakurikääpää, pihkaa ym. materi-
aalia. Lisäksi luonnonvara-ala tarjoaa työpaikkoja raaka-aineen tuotannossa, jatkojalostuksessa ja hoi-
vapalveluissa. Luonnonyrttien peltoviljelyn avulla raaka-aineen saanti on varmentunut ja on syntynyt
yritystoimintaa jatkojalostukseen sekä elintarvike- että hoitotuotteiksi. Rovaniemen alueelta viedään
marjoja ulkomaille teollisuuden raaka-aineeksi. Myös marjanpoimijat tulevat pääosin ulkomailta.

15