Page 10 - Aallonharjalla_2_2022

Aukeaman kuvat: ELKA Stora Enso 150
vuotta Suomessa

Kotkan sahalta vuonna 1872 alkaneesta toiminnasta W. Gutzeitin pääkonttori Kotkassa.
on kasvanut miljardiluokan metsäteollisuusyhtiö,
jonka 150-vuotista historiaa Suomessa on juhlittu tänä
vuonna. Erilaisten tapahtumien lisäksi juhlavuonna
on julkistettu tai valmistunut investointeja Suomeen
yli 1,2 miljardin euron arvosta.

Tänä päivänä Stora Ensolla on Suomessa tehtaat 11 paikkakunnalla ja yli 80 puunhan-
kintatoimistoa eri puolilla maata. Tänä vuonna juhlitaan myös Anjalankosken tehtaiden
150 vuotta Kymenlaaksossa sekä Veitsiluodon sahan 100-vuotista historiaa.

Aikansa suurin ja
modernein saha

16.11.1872 käynnistyi Kotkassa Gutzeit & Co:n Norjan saha,
joka oli tuolloin Suomen suurin ja modernein, ympäri vuoden
käyvä höyrysaha. Metsäteollisuuden läpimurto Suomessa
1870-luvulta lähtien toi puulle ennennäkemättömän arvon.
Sahateollisuuden lisäksi myös muuta runko-osaa eli kuitu-
puuta opittiin jalostamaan jo 1900-luvun alussa selluksi, kar-
tongiksi ja paperiksi. Gutzeit & Co, 1920-luvulta Enso-Gutzeit
Osakeyhtiö, oli 1900-luvun alussa hankitulla metsäomaisuu-
dellaan Suomen suurin yksityinen metsänomistaja ensim-
mäisen maailmansodan alkaessa.

Mäntysuopavarasto. Lipeän erottajia Kaukopäästä ja
pikahaihduttajia vuodelta 1935.
Mäntysuopaa sellunkeiton Pikahaihduttajat ”nielivät” lipeä-
sivutuotteena putkia jopa 36 kilometriä.

Maailmansotien välinen aika oli yhtiölle innovatiivista. Kehi-
tystyö keskittyi selluloosan valmistamiseen – osin arvon
nostattamiseksi, osin puun ja sahausjätteen hyödyntämiseksi
entistä tehokkaammin. 1920-luvun lopulla aloitettiin Ensoon
yhtiön ensimmäisen sulfaattiselluloosatehtaan rakentaminen.
Sulfaattiselluloosa mahdollisti lujien kartonkien valmistamisen
esimerkiksi käärepaperiksi tai sementtisäkeiksi. Innostuneen
johtajan ansiosta Kotkan tehtaiden sivutuoteosasto kasvoi
ennen toista maailmasotaa Enso-Gutzeitin yhdeksi innovatii-
visimmista yksiköistä. Yksi kaikkien tuntema jatkojaloste on
mäntysuopa, jonka raaka-aineena oli hartsiöljystä jalostettu
mäntyöljy. 1920-luvun puolivälistä alkaen mäntysuopa nousi
Enso-Gutzeitin tärkeimmäksi puukemian tuotteeksi. Ennen
talvisotaa mäntysuopa muodosti neljänneksen kaikesta Suo-
messa käytetyistä pesu- ja puhdistusaineista. Nykyään yhtiön
mäntyraaka-ainetta käyttävillä sellutehtailla eroteltu mäntyöljy
myydään pääasiassa biodieselin raaka-aineeksi, mutta sitä
myydään myös mäntysuovan valmistukseen.

Mäntysuopamainos 1930-luvulta.

10 – Aallonharjalla