Page 14 - Rovaniemi_Kaupunkistrategia_2030

STRATEGIAN VAIKUTTAVUUS
JA SEURANTA
-

Rovaniemen kaupunkistrategia vaikuttaa siihen, millaisena ihmiset näkevät ja kokevat
kaupunkimme tulevaisuudessa. Strategian ohjaamana toimintaympäristö kehittyy
sekä suoraan että välillisesti. Esimerkiksi kaupunkikonsernin taloudellinen tila, kau-
pungin väestönkasvu ja ihmisten kokema hyvinvointi kertovat siitä, miten olemme
onnistuneet kehittämään kaupunkiamme.

Vaikuttavuuden arviointi ja seuranta

Vaikuttavuuden arviointia toteutetaan osana koko kaupungin talouden ja toiminnan seurantaa. Toimialojen joh-
toryhmissä seurataan kuukausittain tuloskorteille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toimintamalli kuvataan
tarkemmin kaupunkistrategian toimeenpanosuunnittelmaan.

Vaikuttavuuden tavoitemittarit

Vaikuttavuutta mitataan paitsi tuloskorteille kirjattujen mittarien kautta myös seuraavilla toimintaympäristön ylä-
tason mittareilla, jotka kertovat laajemmin kaupungin kehittymisestä.

1. Väestö 5. Matkailu

• Väestömäärä kasvaa vuosittain vähintään • Yöpymisvuorokaudet kasvavat 58 % v. 2022  13 %
500 henkilöllä. v. 2023  8 % v. 2024  7 % v. 2025.

• Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Tilastokes- • Majoitusmyynti kasvaa 57 % v. 2022  13 % v. 2023
kuksen ennustetta vähemmän.  8 % v. 2024  7 % v. 2025.

• Taloudellinen huoltosuhde pysyy koko maan 6. Työllisyys
keskiarvoa matalampana.
• Työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta)
2. Vetovoima laskee vuosittain.

• Valmistuneiden asuntojen määrä on vähintään • Työllisyysaste kasvaa vuosittain.
450 kappaletta vuosittain. • Pitkäaikaistyöttömien (yli 300 pv työttömänä

3. Talous olleet, yli 1000 pv työttömänä olleet) määrä
• Alle 25 v. työttömien määrä ja alle 25 v. pitkäaikais-
• Kuntakonsernin vuosikate on positiivinen ja
kattaa poistot. työttömien määrä
• Maksetun työmarkkinatukien kuntaosuuden määrä
• Kuntakonsernin asukaskohtainen lainamäärä
ei kasva yli kaikkien kuntakonsernien keski- 7. Yrittäjyys
määräisen arvon.
• Yritysten liikevaihto kasvaa vuosittain.
• Kuntakonsernin omavaraisuusaste on parempi kuin
kaikkien kuntakonsernien keskimääräinen arvo. 8. Hyvinvointi

4. Elinvoima • Kansallinen terveysindeksi (otetaan mittariksi,
kun valmistuu)
• Rovaniemen sijoitus Kuntaliiton elinvoimaindikaat-
torilla mitattuna paranee vuosittain. • Tuloeroja kuvaava Gini-kerroin pienenee vuosittain.

• Seutukunnan bruttokansantuote (BKT) asukasta
kohti tarkasteltuna kasvaa vuosittain.

14