Page 25 - Rovaniemi_Alueidenkayton_strategia_loppuraportti
P. 25
LIITTEET
Liite1. Alueidenkäytön määritelmät sesta, kunnossapidosta ja toiminnasta sekä yhdyskunnissa tapahtu-
vasta liikenteestä. Kuntatalous tarkoittaa nimensä mukaisesti vain
Rovaniemen alueidenkäytön strategiassa käytetään maankäyttöön, niitä yhdyskuntataloudellisen kokonaisuuden menoja ja tuloja, jotka
yhdyskuntarakenteeseen ja tilastoihin liittyviä käsitteitä, jotka on kohdistuvat kuntaan (YM/Kimmo Koski: Kuntatalous ja yhdyskunta-
määritelty seuraavasti: rakenne 2008)
Nykyarvomenetelmä/yhteismitallistaminen (osana kuntataloudellis-
Taajama: Taajamalla tarkoitetaan rakennusryhmää, jossa asuu vähin- ten vaikutusten arviointia): Eri aikoina toteutuvat vaikutukset voi-
tään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on enintään daan laskea yhteen nykyarvomenetelmällä. Menetelmän perusajatus
200 metriä. Alueen rakennusten tiheys, kerrosala ja ryhmittyminen on se, että eriaikaiset suoritukset pääomitetaan samaa korkokantaa
muodostavat taaja-asutusta.1 käyttäen yhteiseen vertailuajankohtaan, joka tavallisesti on lasken-
tahetki eli nykyhetki. Laskennan jälkeen on mahdollista verrata
Täydentyvä taajama: Täydentyvällä taajamalla tarkoitetaan nykyi- ”samanarvoisiksi” tehtyjä suorituksia keskenään.Nykyarvoja lasket-
seen taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuvaa uudisra- taessa suoritukset kerrotaan diskonttauskertoimella, joka muodostuu
kentamista. Kyse on lähinnä asuntorakentamisesta (kerros- ja pienta- laskentakorkokannasta ja tarkasteluajanjaksosta (pitoajasta) vuosis-
loja), mutta alueelle voi sijoittua myös toimitiloja. Rakentamisen sa. Jos laskennassa käytetään esimerkiksi kolmenkymmenen vuoden
seurauksena taajama voi kasvaa ja/tai tiivistyä. Täydentyvä taajama pitoaikaa ja viiden prosentin korkokantaa, diskonttauskertoimeksi
on liitettävissä pääosin nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin. muodostuu 15,37. Tämä merkitsee sitä, että vuosittaisten vaikutus-
ten 30 vuoden kertymän nykyarvo vastaa runsaan viidentoista vuo-
Haja-asutusalue: Haja-asutusalueella tarkoitetaan kaupunki- tai den vaikutuksia, mikäli ne toteutuisivat jo investointivaiheessa.
kuntakeskuksen taikka taajamaksi luokitellun alueen ulkopuolista Laskennassa käytettävän pitoajan määrittelyä vaikeuttaa se, että
aluetta. Rovaniemellä haja-asutusaluetta ovat taajamien ulkopuoliset käytettävissä ei ole mitään yksiselitteisesti oikeaa ratkaisua. Yhdys-
alueet. kuntataloudellisissa selvityksissä käytetään yleisimmin 30–50 vuoden
keskimääräisiä pitoaikoja. Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten
Kylä: Virallisesti kylällä tarkoitetaan kuntaa pienempää hallinnollista laskennassa useimmin käytetty laskentakorkokanta on 5 %.
osa-aluetta eli maarekisterikylää, mutta käytännön kielenkäytössä (YM/Kimmo Koski: Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne 2008)
kylä nähdään vapaamuotoisemmin lähekkäin sijaitsevien talojen
alueellisena kokonaisuutena.2 Suurimmissa Rovaniemen kylissä osa 24
kyläalueesta on luokiteltu taajamaksi (esim. Sinettä). Rovaniemellä
kyliä on kaikkiaan n. 50 kpl.
Keskusta: Tässä työssä Rovaniemen keskusta on määritelty taajama-
alueeksi, joka ulottuu entisen kaupungin rajojen ulkopuolelle esimer-
kiksi Saarenkylän ja Ylikylän kohdalla. Keskustaan lukeutuu itse
kaupunkikeskustan lisäksi alueeseen saumattomasti liittyvät asuin- ja
työpaikka-alueet. Keskusta-alue ulottuu vajaan 10 km:n säteelle
ydinkeskustasta.
Ydinkeskustalla tarkoitetaan keskustatoimintojen aluetta. Keskusta
on tärkein työpaikka- ja palvelualue, jonka vaikutusalue on koko
Rovaniemi ja osittain koko Lappi. Keskustatoiminnot ovat hyvin
tiiviillä alueella.
Palvelualue: Alueidenkäytön strategiassa on nähty tärkeäksi määritel-
lä laajan kaupungin kyläverkosto sekä asukas- ja työpaikkamääriltään
suurimmat kylät, jotka tuottavat palveluja ympäröiville alueille. Tätä
kyläverkostoa kutsutaan Rovaniemen tulevaisuuden kylien ver-
kostoksi. Kyläverkoston muodostavat Meltauksen, Sinetän, Muuro-
lan, Vikajärven, Vanttauskosken ja Kivitaipaleen keskuskylät palvelu-
alueineen. Näiden kylien kehittäminen turvaa kaupungin eri osissa
riittävät peruspalvelut. Keskuskylillä tulisi säilyttää koulu, jokin kau-
pallinen palvelu, terveydenhuollon peruspalvelu ja vanhustenhuollon
peruspalvelu sekä kirjasto.
Yhdyskuntatalous: Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä menoja ja tuloja,
jotka aiheutuvat yhdyskuntien rakentamisesta, käytöstä, korjauk-
1 Tilastokeskus, Suomen Ympäristökeskus.
2 Suomen Ympäristökeskus.
