Page 10 - OmaaVoimaa_3_2019

VSV-konserni

▲
VAKKASUOMALAISTA VOIMAA 110 VUOTTA

TEKSTI: LEENA VAAHTERA

Koppimuunta-
jaa muutetaan
pylväsmuun-
tajaksi Laitilan
Kylänpäässä
1970-luvulla.

▲ Laskuttaja Kaija
Ranne ja kone-
kirjoittaja Matti
Perkkola yhtiön
toimistossa.

Viime vuosisadan alussa Uudenkaupungin katuja valaisevat
himmeät petrolilyhdyt haluttiin vaihtaa uudenaikaisiin säh-
kölamppuihin. Selvitysten, vertailujen ja laskelmien jälkeen
keväällä 1909 kaupunkiin perustettiin kunnallinen sähkölai-
tos. Joulun alla syttyivät sähkölamput.

Pimeinä iltoina Uudenkaupungin sähkövalon hehku näkyi
Laitilaan asti. Kauppias Viktor Ahlqvist innostui asiasta ja pe-
rusti sähkölaitoksen, mutta luopui pian hankkeesta vastoin-
käymisten lannistamana. Laitilan Sähkö perustettiin helmi-
kuussa 1922, kesällä rakennettiin korkeajännitelinja Rauma
Woodin tehtaalta Laitilaan ja syyskuussa syttyivät kirkonky-
lässä sähkölamput.

Uudessakaupungissa sähköä tehtiin 1920-luvulle asti Sor- linjoja uusittiin. Viranomaiset kannustivat kyliin perustettu-
vakossa voima-aseman konehuoneessa dieselmoottorilla ja ja sähköosuuskuntia liittymään suurempiin sähkölaitoksiin,
generaattorilla. Lamppuja, silitysrautoja ja keittolevyjä myy- joiden resurssit riittivät paremmin verkoston ylläpitämiseen.
tiin sähkölaitoksen puodissa Alisellakadulla. Kun asiakkaiden Laitilan Sähköönkin liitettiin kuusikymmentäluvulla monia
määrä kasvoi ja sähkölaitteet yleistyivät, sähköä ryhdyttiin pieniä sähköyhtiöitä ja -osuuskuntia.
ostamaan Janhuan sahalta ja Raumalta.
Kuusikymmentäluvun lopulla Laitilan linja-autoaseman ylä-
Sähkön kulutus kasvoi kolmekymmentäluvun lopulle asti. kerta remontoitiin sähköyhtiön toimistoksi. Alakerrassa oli
Sitten sota hiljensi tehtaat ja pimensi kadut. Asentajat oli- liikkeitä ja linja-autoasema odotussaleineen. Matkataloon
vat rintamalla eikä asennustarvikkeita ja polttoainetta saa- rakennettiin myös valaistusnäyttely.
nut mistään. Koska kuparia ei ollut, sähkölinjoja tehtiin rau-
talangasta. - Käskettiin ihmisiä kahville. Meille sai aina tulla, ovet oli-
vat avoinna. Se ei ollut mikään toimisto, vaan sinne voi tulla
Sota- ja pula-ajan jälkeen viisikymmentäluvulla alkoi kiivas keskustelemaan ja kun tehtiin liittymissopimuksia, samal-
rakentaminen. Viimeisetkin kylät sähköistettiin ja vanhoja la käytiin katsomassa lamppuja näyttelyssä, muistelee Timo
Yli-Nokari.

10