Page 15 - Rakenteellinen_energiatehokkuus_korjausrakentamisessa
P. 15

Esimerkiksi energiatehokkaaseen korjaamiseen erikoistuneet suunnittelutoimistot ja rakennusliikkeet saavat lisää liiketoi-
            mintamahdollisuuksia korjausrakentamisen määrän ja laadun kehittyessä. Tämä voi edistää yritysten kilpailukykyä myös
            Euroopan markkinoilla. Energiakorjaustoimintaa voivat edistää energiakorjausten suunnitteluosaaminen ja korjausraken-
            tamiseen räätälöidyt tuotteet lämmöneristämiseen sekä ilmanvaihtoon ja lämmöntalteenottoon. Tästä yhtenä esimerkki-
            nä voidaan mainita huoneistokohtaiset ilmanvaihtoratkaisut myös olemassa oleviin rakennuksiin.
            Teknisten järjestelmien toimivuus on pidettävä mielessä myös silloin, kun tehdään muita energiatehokkuutta paranta-
            via toimia. Jos taloa tiivistetään tai eristystä lisätään, on tärkeää varmistaa, että lämmitys ja ilmanvaihto toimivat oikein
            remontin jälkeenkin. Muutoksien suunnittelun yhteydessä on aina katsottava, että kokonaisuus toimii myös muutosten
            toteuttamisen jälkeen.

2.2	 Lämmitysenergian käyttö erilaisissa rakennuksissa

         		 Rakennusten lämmitykseen kuluu noin 25 % Suomen energiasta.

            Rakennuksissa käytetään noin 38 % kaikesta energiasta sisältäen rakentamisen, käytön ja ylläpidon (Sitra 2010). Rakennus-
            ten lämmitykseen on laskettu mukaan asuin- ja palvelurakennusten, maatalouden rakennusten sekä teollisuuden raken-
            nusten lämmitykseen käytetty ostoenergia. Ostoenergia pitää sisällään lämmitykseen käytetyt polttoaineet, kaukolämmi-
            tyksen ja sähkölämmityksen. Lämpöpumppujen osalta mukaan on laskettu lämpöpumppujen kuluttama sähköenergia.
            Rakennusten sähkönkäytössä mukana ovat tilastoidut kotitalouksien, kiinteistöjen ja oma-asuntojen sähkönkulutukset.
            Palveluiden ja julkisen kulutuksen osalta on tehty oletus, että tilastoidusta kulutuksesta 90 % kuluu rakennuksissa ja loppu
            10 % on muuta kulutusta, esimerkiksi katu- ja tievalaistusta. Teollisuuden sähkönkulutuksesta rakennuksiin on kohdistettu
            lämmityssähkön lisäksi kiinteistösähkön osuus, jonka on arvioitu olevan 5 % teollisuuden kokonaissähkönkulutuksesta.
            Rakentamiseen kuuluvat rakennustoiminnan tilastoitu polttoainekäyttö ja sähkönkulutus sekä arvio rakennusmateriaa-
            lien valmistuksen kulutuksesta. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien energiankulutuksen osuus on epävarma, mutta sitä
            voitaneen pitää suuntaa-antavana. Rakennusten lämmitykseen käytettiin 25 % energiasta Suomessa vuonna 2015 (kuva
            1, Tilastokeskus 2016).

                                                                                                                      13
   10   11   12   13   14   15   16   17   18   19   20