Page 7 - SV2503_jylha
P. 7
Imatrankosken vesivoimalaitoksen rakentaminen oli itsenäisen Suomen ensimmäinen suuri tapaan uusiutuvaa energiaa, joka ei ai-
teollinen hanke. heuta ilmastopäästöjä. Uusiutuvasta
sähköstä vesivoimalla tuotetaan kol-
Sähkö ei erityisemmin kiinnostanut ja hammasrattaiden välityksellä teh- mannes.
suomalaista teollisuutta 1900-luvun taiden koneita. Suurimmissa tehtaissa
alussa. Teollisuus oli osannut jo pitkään saattoi pyöriä jopa 30 vesiturpiinia. – Vesivoimalla on huipputärkeä teh-
valjastaa koskista ja jokien virtaamista tävä suomalaisessa sähköjärjestelmässä,
saatavan voiman energiaksi. Energia ei Suomen tiukka vesilainsäädäntö es- kertoo Energiateollisuus ry:n vesivoima-
ollut kuitenkaan sähköä, vaan mekaa- ti patojen rakentamisen jokiin vielä asiantuntija Marja Rankila.
nista energiaa. Vesi johdettiin kouruja ja 1900-luvun alussa. Koskia ei saanut pa-
rännejä pitkin turpiineihin, jotka pyörit- dota kiinteillä rakenteilla. Erityisesti ve- – Vesivoimalla voidaan paikkailla mui-
tivät suoraan tai hihnojen, väkipyörien sireitin katkaisevat rakenteet olivat kiel- den tuotantomuotojen jättämiä reikiä,
lettyjä. Tilapäisen padon sai rakentaa koska vesivoimalaitoksen tuotantoa on
Vesivoimalaitok- yhdeksi talveksi kerrallaan, mutta ennen helppo säädellä nopeasti.
sella voidaan tuot- seuraavaa kevättä pato oli purettava.
taa nopeasti säh- Paikkaileminen voi tarkoittaa sitä,
köä verkkoon, jos Itsenäinen Suomi että tyynellä säällä pysähtyvien tuulivoi-
vaikka tuulivoima- innostuu sähköstä malaitosten tuotantoa korvataan vesi-
laitokset yllättäen sähköllä.
pysähtyvät. Imatrankoskeen päätettiin rakentaa
1920-luvulla vesivoimalaitos. Yhä käy- Kriisitilanteiden pelastaja
– Vesivoiman roo- tössä oleva laitos oli aikalaisten mieles-
li suomalaisessa tä ”valtava”. Mihin Suomi joutuu tuol- Vesivoimalaitos ei tarvitse toimiakseen
sähköjärjestel- laisen sähkömäärän kanssa? Eiköhän muuta kuin vettä. Se on riippumaton
mässä on huip- kaikki voimalaitoksen tuottama sähkö polttoainekuljetuksista tai polttoai-
putärkeä, toteaa saada kulutettua, kunhan rautatiet säh- neiden saatavuudesta. Kriisitilanteessa
Energiateollisuus köistetään, insinöörit visioivat. vesivoimalaitos voi tuottaa sähköä lähi-
ry:n vesivoima- alueelle, vaikka yhteys valtakunnalliseen
asiantuntija Marja Rautateitä ei vielä tuolloin kuiten- kantaverkkoon olisi poikki.
Rankila. kaan sähköistetty. Sen sijaan kantaver-
kon rakentaminen alkoi, jotta sähköä – Vesivoimalaitokset auttavat palaut-
saataisiin leviteltyä eri puolille valtakun- tamaan sähköjärjestelmän tasapainon
taa. Myöhemmin vesivoimalla tuotettiin sähköjärjestelmässä sattuneen häiriön
kaikki se sähkö, jota mm. sotakorvauste- jälkeen, toteaa sähköpoolin valmius-
ollisuus tarvitsi. päällikkö Kati Takala.
Nykyisin vesivoimalaitokset tuottavat Vesistöaltaat – järvet ja tekojärvet –
18 prosenttia suomalaisesta sähköstä. ovat kuin suuria akkuja, joihin voidaan
Vesivoima on tuuli- ja aurinkovoiman varastoida vettä vesivoimalaitosten tule-
vaa käyttöä varten.
Rankila muistuttaa, että vesivoima-
laitokset ovat pitkäikäisiä ja luotettavia.
Laitosten tekniikka on suhteellisen yk-
sinkertaista, tunnettua ja koeteltua.
– Vesistöjen säännöstelyn avulla voi-
daan vaikuttaa myös tulvasuojeluun,
talousveden hankintaan tai varautua
torjumaan kuivuutta.
Rajalliset mahdollisuudet
Voidaanko Suomeen rakentaa uusia ve-
sivoimalaitoksia? Rankila kertoo, että
uuden vesivoiman rakentamismahdol-
lisuudet ovat rajalliset.
– Suurimpina esteinä ovat sopivien
paikkojen puute ja vesivoiman ympäris-
tövaikutukset.
Vesisähkön tuotantoa voidaan kuiten-
kin lisätä jonkin verran olemassa olevien
voimalaitosten tehonkorotuksilla. Tämä
tarkoittaa sitä, että vanhoja laitteistoja
korvataan uusilla, jolloin laitos voi tuot-
taa enemmän sähköä.
– Suomeen on suunnitteilla myös
pumppuvoimalaitoksia, jotka tuottavat
sähköä veden voimalla aina silloin, kun
sähköjärjestelmässä tarvitaan sähköä.
Vastaavasti vesi pumpataan takasin va-
rastoon silloin, kun edullista sähköä on
saatavilla runsaasti.
7
