Page 80 - Energiauutiset_Messulehti_2022

Energiansäästö

sältävät ennen kuin niistä jalostetaan — Energiansäästön painoar-
esimerkiksi sähköä tai kaukolämpöä voi- vo kasvaa eurooppalaisessa
malaitoksissa. Energiaraaka-aineiden ja- energiapolitiikassa. Myös
lostamisen yhteydessä osa energiasta hävi- haasteet kasvavat, koska
ää, joka sekin olisi nyt otettava huomioon uutta säästettävä olisi löy-
energiansäästötoimissa. dettävä todella paljon, to-
teaa Energiateollisuus ry:n
Parlamentin linjaus on Suomelle erityi- Sirpa Leino.
sen rankka, koska Suomi on jo asettanut
kansallisen hiilineutraaliustavoitteen, joka
pitäisi saavuttaa viimeistään vuonna 2035.
Kansalliset tavoitteet yhdessä Euroopan uni-
onin asettaman energiankäytön vähentämis-
tavoitteen kanssa tarkoittavat paljon verta,
hikeä ja kyyneleitä.

Mikä Euroopan parlamentin linjauksessa
aiheuttaa suurimmat haasteet?

— Kun energian säästäminen ulotetaan
käsittämään myös primäärienergia, olisi
säästöjä yksinkertaisesti löydettävä selvästi
nykyistä enemmän, toteaa Energiateollisuus
ry:n energiatehokkuudesta vastaava asian-
tuntija Sirpa Leino.

— Myös päästöjä on vähennettävä entistä
enemmän, mutta samalla yhteiskunnan odo-
tetaan sähköistyvän vauhdilla — siis käyttä-
vän huomattavasti enemmän päästötöntä
sähköä kuin nykyisin.

Leino huomauttaa, että energiansäästö ja
energiatehokkuuden parantaminen saavat
nyt aikaisempaa selvästi suuremman paino-
arvon Euroopan unionin päätöksenteossa.

— Lyhyellä aikavälillä fiksulle energian
säästämiselle ei ole kuitenkaan vaihtoehtoja.
Investoinnit päästöttömään tuotantoon aut-
tavat vasta pidemmällä aikavälillä, kunhan
absoluuttisia energiakattoja asettamalla ei
rajoita ilmastotavoitteiden saavuttamiseen
käytettäviä keinoja.

Suomalaiset säästöt
— 8,9 TWh vuosittain

SUOMALAINEN energiatehokkuussopimusjärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen.
Mukana ovat kaikki merkittävimmät teollisuuden alat ja julkinen sektori. Toimialakoh-
taisten sopimusten kattavuus kuitenkin vaihtelee. Energiatoimialan kattavuus on noin
80 prosenttia.

Vuosina 2017–2020 sopimustoiminnassa mukana olleet yritykset ja kunnat tehosti-
vat energiankäyttöään yhteensä 8,9 terawattitunnilla. Tästä 6,5 terawattituntia syntyi
energian loppukäytössä. Eniten säästettiin lämpöä ja polttoaineita — 79 prosenttia.
Loppu oli sähköä.

Energiavaltainen teollisuus oli suurin säästäjä. Teollisuus saavutti vuosittain lähes
5 200 gigawattitunnin säästöt — rahaksi muutettuna tämä on noin 207 miljoonaa eu-
roa. Kakkosena oli energiatoimiala vajaan 2 400 gigawattitunnin säästöillä.

Säästötoiminnan seurauksena hiilidioksidia pääsi ilmaan vuosittain kaksi miljoonaa
tonnia vähemmän.

80 Energiauutiset