Page 15 - Pelastusalan-ammattilainen-4-2021
P. 15

15

Selkeä suositus                                               Silmät on myös syytä suojata esimerkiksi hengityksen-
altistumisen ehkäisyyn                                        suojaimen maskiosalla.

SEMINAARIKIERTUEELLA Pelastusopisto esitteli                      Rakennuspaloihin kehitetyt sammutusasut ovat
                                                              liian lämpökuormittavia metsäpaloon. Lämpökuormitus
myös Pelastajien työvälineet ja suojaimet metsäpaloissa       nostaa hengitystiheyttä ja -volyymiä sekä lisää hikoilua,
-hankkeen tuloksia ja suosituksia. Tutkimus toteutettiin      ja nämä tekijät lisäävät altistumista vaarallisille aineille.
eduskunnan ja Palosuojelurahaston rahoituksella, ja
SPAL on hankkeessa yhtenä yhteistyökumppanina.                    Pelastusopisto esittää sammuttajien varustamista
                                                              hiilimonoksidi-ilmaisimella, joka voi ehkäistä häkämyr-
    Kevyt metsäpalopuku, pitkälahkeinen ja -hihainen          kytystä.
alusasu sekä puhaltimella varustettu hengityksensuo-
jain vähentävät merkittävästi lämpökuormaa ja vaaralli-           -- Yhdistelmäsuodatinkaan ei poista sisäänhengi-
sille aineille altistumista metsäpaloissa. Suojautuminen      tysilmasta hiilimonoksidipitoisuuksia, huomautti tutkija
keveällä pelastuskypärällä, työkäsineillä ja maastoon         Juha Laitinen.
soveltuvilla sammutuskengillä täydentää kokonaisuutta.
                                                                  Metsäpalopaikalle tulee järjestää toimiva neste-
                                                              huolto sekä peseytymismahdollisuus, sillä ihoaltistumi-
                                                              nen päättyy vasta, kun nokikerros poistuu iholta. Riittävä
                                                              vaihtomiehistö tarvitaan, jotta työvuorojen pituudet ja
                                                              altistumisajat eivät muodostu kohtuuttomiksi.

kointiin, osaamiseen ja koulutukseen sekä palon leviä-        jolloin suurin henkilöstöön kohdistuva paine helpotti.
miseen ja sääolosuhteisiin.                                       Sammuttajien pisimmän työvuoron pituus oli yleisim-

    Tutkimuksen aikana on useaan otteeseen vahvistunut        min 9--16 tuntia. 20 prosentilla vastaajista pisin työvuoro
käsitys harjoittelun merkityksestä. Kalajoen paloon pelas-    kesti 17--24 tuntia ja 8% vastaajista 25 tuntia tai enemmän.
tuslaitos vastasi perustamalla harvinaisen pelastusyhty-
män. Näin ison pelastustoimen muodostelman johtamista             Työvuorojen välinen lepoaika jäi 29% vastaajista 5--8
ja resursointia harjoitellaan Suomessa hyvin vähän.           tuntiin ja 11%:lla neljään tuntiin tai vähempään. Vastaajista
                                                              17% kertoi, ettei lepoaikaa ollut.
"Mitä pitää harjoitella, kenen kanssa
ja millä tavoin."                                                 -- Pelkästään letkukehikkojen kantaminen ja maasto-
                                                              tiedustelu ovat olleet hyvin raskasta työtä niissä olosuh-
    -- Osaamme pelastustoimessa sen, mitä olemme har-         teissa, jotka maastossa olivat, Puustinen kertoo.
joitelleet. Vastaavasti näkyy selvästi, jos emme ole harjoi-
telleet jotain asiaa. Teimme saman havainnon aikaisem-        Suojautumisesta hyviä ja huonoja esimerkkejä
min, kun selvitimme koko sisäministeriön hallinnon alan
onnistumista koronakriisin hoidossa, Puustinen tiivisti.      Metsäpalopukua käytti 21% vastaajista ja kevyttä palo-
                                                              pukua 18%. Pelkkä puuvillahaalari ja hitsaushaalari oli
    -- Pelastustoimessa tulee suunnitella tarkemmin,          suojana 22%:lla vastaajista. Enemmistö eli 60% oli pu-
mitä pitää harjoitella, kenen kanssa ja millä tavoin.         keutunut raskaaseen palopukuun joko kokonaan tai sen
                                                              housuosaan.
Sammuttajat tekivät ympärivuorokautisia vuoroja
                                                                  Palokypärä oli yleisesti käytössä, ja myös kevyt pelas-
Työturvallisuuteen ja henkilöstöresursseihin liittyvää tie-   tuskypärä oli monen vastaajan pään suojana. Sen sijaan
toa tutkijat saivat SPEKin toteuttamasta kyselystä, johon     77% kertoi, ettei suojannut silmiään millään tavalla.
vastasi 670 metsäpaloa sammuttamassa ollutta henkilöä.
Yhteensä Kalajoelle saapui 1 500 sopimuspalokuntalaista           Hengityksensuojaimista yleisimpiä olivat FFP1--3
ja pelastusalan ammattilaista.                                -tasojen suodattimet, joita käytti 43% vastaajista. Paine-
                                                              ilmahengityslaitetta oli käyttänyt 6%.
    Metsäpalon voimakkaimmassa vaiheessa -- tiistais-
ta torstaihin -- sammutustyössä oli selvästi liian vähän          -- Kyselyn tulosten valossa työpaikoilla on syytä miet-
henkilöstöä ja henkilöstö teki liian pitkiä vuoroja. Tästä    tiä, ovatko työturvallisten asujen ja suojainten hankinnat
eteenpäin Kalajoelle saapui apua muilta pelastusalueilta,     kunnossa, Puustinen totesi.

                                                                  Kun sammuttajilta kysyttiin puutteellisen suojautu-
                                                              misen syitä, esiin nousi kolmenlaisia vastauksia: tehtävä
                                                              ei edellyttänyt suojautumista, suojaimia ei ollut saata-
                                                              villa tai sammuttaja ei halunnut käyttää tarjolla olevia
                                                              suojaimia. n
   10   11   12   13   14   15   16   17   18   19   20