Page 2 - aalto_suomi
P. 2
Alvar Aalto Rovaniemellä
Alvar Aallon ura osuu aikaan, jolloin maailma mukaan. Suomen Arkkitehtiliiton jälleenraken- ensimmäinen vuonna 1972 ja toinen 1975. Lap-
eli voimakasta murroskautta. Ensimmäinen nustoimistossa hän johti vuosina 1945-1946 pia-talosta tuli kulttuurin monitoimitila, jossa
maailmansota oli takanapäin, ja jälleenraken- Rovaniemen asemakaavan uudistustyötä. Näin pääpaino on teatteri- ja kongressitoiminnassa.
taminen kiihkeää. syntyi kuuluisa “Poronsarvi - asemakaava”.
Rovaniemen kaupungintalon valmistuminen
Uusi aika etsi uusia muotoja. Arkkitehtuuris- Kun Lappiin tehtiin aluesuunnitelma 1950- vuonna 1988, 12 vuotta Alvar Aallon kuoleman
sa funktionalismi tähtäsi pelkistettyyn tarkoi- luvulla, oli Alvar Aallolla toimisto Rovanie- jälkeen, viimeisteli Rovaniemen hallinto- ja
tuksenmukaisuuteen. Asunnot menettivät yk- mellä. Tuolloin oli etusijalla nopea asuntojen kulttuurikeskuksen.
sillöllisyytensä. Standardista tuli rakentamisen rakentaminen evakosta palanneille lappilaisil-
perusta. Julkisten rakennusten kohdalla suun- le. Vasta 1960-luvulla oli julkisten rakennusten Kulttuuri- ja hallintokeskuksen arkkitehtuuri
taus oli samankaltainen. Turhat koristelut vuoro. liittää Rovaniemen kiinteästi Euroopan yhte-
jätettiin pois. Jokaisen yksityiskohdankin tuli yteen. Keskuksen monet ratkaisut ovat tuttuja
palvella tehokkuutta. Suomi eli samaa murros- Oli luonnollista, että Rovaniemen kulttuuri- Aallon muista töistä, joita voi ihailla eri puolilla
ta ja kurkotti Eurooppaan. Tuskin olimme ja hallintokeskuksen suunnittelu annettiin maailmaa. Kansainvälisen ilmaisun läpi nousee
selviytyneet ensimmäisestä maailmansodasta, Alvar Aallolle, aikansa tunnetuimmalle arkki- kansallisia, paikallisia piirteitä, jotka sitovat
kun jo toinen vyöryi yli. Rauhan tultua ryh- tehdille ja Rovaniemen asemakaavan luojalle. rakennukset Rovaniemelle, Lapin pääkaupun-
dyttiin arvioimaan tuhoja. Edessä oli mittava Jo 1950-luvulla Aalto oli tehnyt suunnitelmia kiin.
jälleenrakennustyö. alueen varaamiseksi kulttuuri- ja hallintokes-
kukselle. Nyt hän pääsi käsiksi aiheeseen.
Alvar Aalto oli yksi niistä suomalaisista ark- Aallolla oli selkeä käsitys julkisten rakennusten
kitehdeistä, jotka ottivat Euroopan haasteet asemasta ja miten ne parhaiten palvelevat
vastaan. Muiden tavoin hän omaksui funktio- yhteiskunnan tarpeita. Rovaniemi sai suunni-
nalismin, mutta ei tyytynyt valmiisiin ajatus- telman, jossa Aallon filosofia kiteytyi harmoni-
kaavoihin. Hän kiinnitti huomiota luonnon seksi kokonaisuudeksi.
suomiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin sekä
huomioi ihmisten erilaiset tarpeet. Hän ajatteli Kulttuuri- ja hallintokeskus, jonka muodos-
tilaa uudella tavalla, ja loi joustavan standardin tavat Lappia-talo, kirjastotalo ja kaupungintalo,
käsitteen. edustaa Aallon näkemystä julkisten rakennus-
ten roolista yhteiskunnan sosiaalisina keskuk-
Toinen maailmansota päättyi Lapissa lähes sina.
täydelliseen tuhoon. Rovaniemellä oli edessä
valtava jälleenrakennusurakka, johon jo maa- Rakennusten toteuttamisjärjestys oli luonteva.
ilman maineeseen yltänyt Alvar Aalto joutui Ensimmäisenä rakennettiiin kirjasto vuonna
1965. Lappia-talo valmistui kahdessa osassa,
