Page 7 - Rovaniemen_ilmasto-ohjelma_2012-2020
P. 7
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen kokonaan ei ole mahdollista, mutta ilmiötä
voidaan hidastaa. Kun hillintätoimiin ryhdytään tehokkaasti, vältytään ilmaston-
muutoksen vakavimmilta seurauksilta ja sopeutumistoimien kustannusten nou-
sulta.
Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan ilmaston lämpenemisen ehkäise-
mistä (tai hidastamista) siitä aiheutuvien seurausten vähentämiseksi. Käytännössä
ilmaston lämpenemistä voidaan hidastaa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan ilmas-
tonmuutoksen aiheuttamien haitallisten seurauksien tunnistamista ja näihin
varautumista. Eri sopeutumiskeinojen sopivuus ja hyödyllisyys vaihtelee alueittain.
Vahinkojen minimoimisen lisäksi sopeutuminen on myös mahdollisten positiivisten
seurausten hyödyntämistä.
2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät
sitoumukset ja sopimukset
2.2.1 Kansainväliset ja kansalliset sopimukset ja strategiat
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan kansainvälistä ilmastopoliittista
yhteistyötä. Kansainvälisen ilmastopolitiikan perusta on vuonna 1992 solmittu
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, jossa
sovitaan ilmastopolitiikan periaatteista ja menettelytavoista. Sen tavoite on vakiin-
nuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä tasolle, jolla ihmisen toimin-
nasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmälle. Sopimusta täydennettiin
Ilmastonmuutos Rovaniemen seudulla:
Clim-ATIC tutkimushankkeessa tehtyjen mallinnusten mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Rova-
niemen seudulla tulevat olemaan seuraavanlaisia (keskiarvoskenaariot):
Talvet ovat Lapissa 4-5 astetta ja kesät 2-3 astetta nykyistä lämpimämpiä tämän vuosisadan lopulla
Lumisesonki lyhenee noin viikon viidessätoista vuodessa. Erityisesti marras-joulukuussa riski lumettomuudesta
lisääntyy.
Lunta on keväällä keskimäärin 15 - 20 senttiä vähemmän jaksolla 2010-2039 kuin vertailujaksolla 1900-luvun
lopulla.
R ovaniemen talvi on vajaan 80 vuoden päästä samanlainen kuin Tampereen talvet 1900-luvun lopulla.
T alvisin saadaan sadekuuroja, enemmän jäätä ja liukkautta.
K eväisten tulvien todennäköisyys Pohjois-Suomessa kasvaa hieman, ennen kuin lämpeneminen alkaa vähentää
lumipeitettä myös pohjoisessa.
Lähteet:
Moore, John & Grinsted, Aslak, Arktinen keskus, Rovaniemi, Clim-ATIC -hankkeelle tehty mallinnus 2008.
Veijalainen, Noora, Suomen ympäristökeskus, Clim-ATIC -hankkeelle tehty mallinnus 2008.
7
