Page 3 - Alvar_Aallon_arkkitehtuuria_Rovaniemella_esite
P. 3
ROVANIEMEN ASEMAKAAVA, 1. KORKALORINTEEN
PORONSARVIKAAVA ASUNTOALUE
1944–1946 Korkalovaara, 1956–1960
Lapin sodan ja saksalaisjoukkojen Rovaniemellä aiheutta Sodanjälkeisen asuntopulan lievittämiseksi Rovaniemi
mien tuhojen jälkeen kauppala oli rakennettava uudelleen. käynnisti vuonna 1956 yhteistyön Asuntosäätiön kanssa
Jälleenrakennuskaavan suunnittelu annettiin Suomen arkki tarkoituksenaan rakentaa asuntoalue Korkalovaaran etelä
tehtiliiton Jälleenrakennustoimiston tehtäväksi. Toimiston rinteeseen. Alueelle rakennettiin kahdessa vaiheessa kaksi
johtajana toimi Alvar Aalto ja apulaisjohtajana Viljo Revell. nelikerroksista kerrostaloa – Rakovalkea ja Poroelo – sekä
Suunnittelua johti Yrjö Lindegren, ja muita työntekijöitä kolme kaksikerroksista rivitaloa – Korkalo, Lapinjänkä ja
olivat arkkitehdit Bertel Saarnio ja Markus Tavio. Karpalo. Alueelle rakennettiin myös lämpökeskus, myymälä
keskus ja autotalleja.
Rovaniemen asemakaavasta tehtiin mahdollisimman
joustava, niin että ongelmakohtiin olisi helppo puuttua aina Vaikka suunnitelma toteutui vain osittain, asuntoalueesta
tarvittaessa. Kaavan lähtökohtana oli se, että Rovaniemen tuli menestys, joka osoitti, että puutarhakaupunkimainen alue
kauppala oli Lapin pääkaupunki ja koko Pohjois-Suomen oli mahdollinen myös pohjoisella napapiirillä. Suunnittelussa
liikenteen solmukohta. Kaavan pääaiheena oli keskuspuisto, otettiin pohjoisen olot huolellisesti huomioon. Esimerkiksi
jolle tärkeimmät liikenneväylät suunniteltiin. Viisihaaraista kerrostalot sijoitettiin maastoon niin, että ne suojaavat pihaa
kaavaa nimitettiin ”porosarveksi”, jota se muodoltaan muis kylmältä pohjoistuulelta. Asunnot avautuvat etelään, jotta ne
tutti kartalla. Poron sarvina ovat radan viertä kulkevatie sekä ovat mahdollisimman valoisia kaamoksenkin aikaan.
Ruijantie. Kaksi puistonhaaraa rajaa kaupungin keskustaa
muodostaen poron pään, jossa silmänä on keskustan urheilu
kenttä. Viides puistonhaara rajaa poron selkää.
