Page 4 - Aalto-esite_2015
P. 4
PORONSARVI-ASEMAKAAVA
Aallon suunnittelema Rovaniemen Porons- pungin ydinaluetta. Ounas- ja Kemijoen ris-
arvi-asemakaava valmistui vuonna 1945 ja teyksessä tiet muodostavat poron turvan ja
vahvistettiin 1946. Rovaniemen asemakaa- Kemijoki virtaa poron leukaa alaspäin. Kes-
van lähtökohtana oli asema Lapin pääkau- kusurheilukenttä muodostaa poron silmän.
punkina ja liikenteellisenä keskuksena. Kaa-
van pääaiheen muodosti viiteen eri suuntaan Asemakaava laadittiin joustavaksi, jotta se
haarautuva keskuspuisto, jolle tärkeimmät lii- palvelisi sodan aiheuttamien vaurioiden no-
kenneväylät oli sijoitettu. Keskeisellä osalla oli peaa kunnostamistyötä mutta olisi käyttökel-
myös joki- ja vaaramaisema, jonka avaruut- poinen myös tulevaisuuden tarpeiden näkö-
ta korostaakseen Aalto määritteli korkeim- kulmasta. Aallon ajatus oli, että kun kaupun-
maksi sallituksi kerrosluvuksi neljä kerrosta. gin sydän ja ydinosat on ratkaistu, kaupunki
voi kasvaa vapaasti. Kaupungilla ei ole tark-
Poronsarvi-asemakaava on saanut nimen- kaa rajaa, vaan se liittyy luontoon niin kuin
sä sen kartalle piirtämästä hahmosta: viher- kasvin juuret pureutuvat maahan.
alueiden reunustamat liikenneväylät muistut-
tavat poron sarvia ja rajaavat samalla kau-
Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on telman, josta jokainen rakennus nousee esil-
Alvar Aallon kuuluisin työ Lapissa. Sille Aal- le yksilöllisenä ja käyttötarkoitustaan koros-
to jätti tilaa jo Poronsarvi-asemakaavaan. Ra- taen. Kirjastotaloa on korostettu yläikkunoi-
kennuksista ensimmäisenä valmistui kirjas- den kruunaamalla lainaussaliosalla, Lappia-
to vuonna 1965, sitten Lappia-talo ja viimei- taloa näyttämöosan kaareutuvilla kattomuo-
senä kaupungintalo, joka toteutettiin Aallon doilla ja kaupungintaloa korkealla, kidemäi-
kuoleman jälkeen. Nämä kolme rakennusta sellä valtuustotornilla.
muodostavat väljän, aukiota rajaavan sommi-
