Page 9 - Valintaopas_Lomarakentajalle_2020-2021
P. 9

SUUNNITTELU

   Monien kuntien kesämökkiläiset pitävät yllä paikallisia palveluja ja
tuovat elinvoimaa kylälle. Kun maaseutukunnat tyhjenevät, mökkei-
ly on laskenut ja ulkomaan matkailu vastaavasti kasvanut, on erityi-
sen tärkeää, että valtakunnan päättäjät reagoivat tilanteeseen. Huo-
lestuttavaa on erityisesti ollut nuorten mökkeilyn muuttuminen ”si-
nisille siiville” ulkomaan matkailuksi. Mökkeilyn kannalta huoli ilmas-
ton muutoksesta ja pandemian pelko tuovat varmasti lisää piristystä
kotimaan matkailuun eli mökkeilyyn.

   Lomarakentamiseen ja mökkeilyyn käytetään tänäkin vuonna noin
7 mrd. euroa ja mökkeilyn työl-lisyysvaikutus suoraan + välillisesti on
noin 80 000 työpaikkaa. Näistä euroista suurin osa kohdistuu maa-
seudulle. Mikään ihme ei siis ole, että muutamat kunnat houkuttele-
vat mökkiläisiä edullisilla ja hyvillä tonttipaikoilla. Yhteen mökkikiin-
teistöön ostetaan päivittäis- ja kestokulutustavaroita, rakennustarvik-
keita, polttoaineita sekä maksetaan kuluja ja veroja noin 10 000 eu-
ron edestä joka vuosi.

Varustelutaso on noussut                                                                                                                                       KUVA: FINNLAMELLI

Virallisten tilastojen mukaan meillä on noin 650 000 vapaa-aja-            Nuoremmatkin kiinnostuvat mökkeilystä
nasuntoa, mutta todellinen määrä on tätäkin suurempi, sillä kaik-
ki loma-asunnot eivät näy tilastoissa. Maaseudulla on paljon tyhjil-       Uuden loma-asunnon rakentajista kaksi kolmesta on yli 50-vuotiaita.
lään olevia mummonmökkejä ja maatiloja, jotka Suomi Asuu –tutki-           Tätä luonnollisesti selittää se, että nuoret parit hankkivat ensin oman
muksessa ilmoitettiin vapaa-ajan asunnoiksi. Joka neljäs vapaa-ajan        vakituisen asunnon ja vasta vuosien kuluttua, kun rahavarat antavat
kiinteistö on alun perin omakotitalo. Viime vuosien selvä suuntaus         myöten, hankitaan mökki. Matkustaminen on ollut halpaa mikä on
on ollut vapaa-ajan asunnon varustelutason nosto ja talviasuttavuu-        houkuttanut nuorempia ihmisiä mökkeilyn sijasta lomalle ulkomail-
den mahdollisuus. Olemassa olevasta mökkikansasta ja uusista mö-           le. Kasvanut huoli ilmastonmuutoksesta ja lentämisen aiheuttamis-
keistä peräti 60 % on rakennettu ympärivuotiseen käyttöön eli ne           ta ympäristöhaitoista sekä nyt uutena huolena pandemioiden pelko
ovat siis talviasuttavia. Kakkosasunnoksi varustetaan jo 40 % uusis-       kyllä kääntää nuorempienkin mielenkiinnon kotimaan mökkeilyyn.
ta loma-asunnoista. Tällöin mökit ovat varustelutasoltaan omakoti-
talon veroisia. Yhä useampi mökin omistaja aikookin tulevaisuudes-            Mökkien varustelutason vaatimus myös nostaa mökkien hintoja ja
sa muuttaa mökille asumaan. Loma-asunnon käyttö vakituiseen asu-           vie haavetta omasta mökistä kenties aiottua kauemmas tulevaisuu-
miseen selittää osaksi myös uuden vapaa-ajan asuntojen pinta-alan          teen. Mökin rakentamista vesistöjen äärelle on myös hanka-loitettu
jatkuvan kasvun. Uuden varsinaisen loma-asunnon päärakennuksen             kaavamääräysten vaatimuksilla ja samalla niiden hinnat ovat nous-
nettoala on keskimäärin 78 m2.                                             seet. Mökkikanta on vuosikymmenten aikana kasvanut ja yhä enem-
                                                                           män myös peritään rakennettuja mökkipaikkoja. Noin kolmannes kai-
   Mökkirakentaminen on tänä päivänä suurelta osin täydennysraken-         kista vapaa-ajan asunnoista on ilman omaa rantaa.
tamista. Uusista mökeistä noin 2/3 tehdään jo rakennettuun mök-
kiympäristöön. Olemassa olevalle tontille tehdään lisärakennuk-sia,
esim. saunamökki, talousrakennus, vierasmaja tai päärakennus. Lo-
ma-asunnon miljöö syntyy-kin pitkien aikojen kuluessa, kun uusia ra-
kennuksia ja tiloja tehdään tarpeen ja resurssien mukaan.

   Yhdelle mökkikiinteistölle rakennetaan keskimäärin 3,1 rakennus-
ta, vaikka ulkohuussia ei laskettaisikaan, eli

   – päämökki 1kpl
   – vierasmökki, tai maalaistalo 0,2 kpl
   – saunamökki 0,2
   – erillinen sauna 0,5
   – talousvarastoja 0,6
   – aitta 0,2
   – kesäkeittiö/grillikatos 0,1
   – autotalli/-katos 0,1
   – Muu piharakennus 0,1

      Yhteensä 3,1 kpl

   Lisäksi tulee em. ulkohuussit, huvimajat, maakellarit, venevajat,
verstaat, riihet, navetat, tallit yms

   Pelkästään näiden kunnossapito vuosittain on merkittävä paikal-
listen palvelujen ja tarvikkeiden kannalta.

www.suomirakentaa.fi

                                                                           9
   4   5   6   7   8   9   10   11   12   13   14