Page 67 - Omakotisanomat_2020
P. 67
Maaperän lisäksi radonia erittyy myös talon alla olevasta kal- Toimiva ilmanvaihto pienentää rakennuksen
liosta ja täytemaasta sekä peruslaatan ja kantavien rakenteiden mi- radonpitoisuutta
neraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja kevytbetonista.
Uusissa rakennuksissa radonin torjunnan kannalta paras vaihto-
Rakennuksen alla huokosilma on aina hyvin radonpitoista. Maa- ehto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Vaikka ilmanvaih-
perän radonpitoinen ilma tunkeutuu asuntoon talon alapohjassa to säädettäisiin tasapainoon, sisäilman ja ulkoilman välinen läm-
olevien rakojen kautta asunnon alipaineisuuden vuoksi. Tämän pötilaero aiheuttaa alipainetta lattian tasolle. Tämä alipaine pakot-
alipaineen aiheuttaa ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero sekä taa maaperässä olevan radonpitoisen ilman virtaamaan sisätiloihin.
koneellinen ilmanvaihto. Talvella radonpitoista ilmaa virtaa sisälle Radonin torjunnan avainkysymys on maaperästä tulevien radonpi-
enemmän kuin kesällä. Tällöin myös radonpitoisuudet asunnoissa toisten ilmavirtausten estäminen tai vähentäminen.
ovat talvella korkeampia kuin kesällä.
Radonturvallinen perustus tulee halvemmaksi kuin yksittäisen
” ”Myös juomavedessä voi olla radonia tontin radonselvitys. Tällaisen selvityksen perusteella ei yleensä voi-
da antaa vakuutusta siitä, että sisäilman radonpitoisuus jäisi raken-
Suomessa eniten säteilyannosta aiheuttava radioaktiivinen aine tamistavasta riippumatta alhaiseksi. Uudisrakentamisen tavoitear-
juomavedessä on radon. Veden mukana nielty radon aiheuttaa von 200 Bq/m3 ylitykset ovat niin yleisiä, että radonturvallinen ra-
säteilyannosta mahalaukulle. Sen lisäksi radonille altistutaan hen- kentaminen on pääsääntöisesti perusteltua koko maassa.
gitysteitse, koska se haihtuu helposti ilmaan erityisesti vettä läm-
mitettäessä. ”Radonin mittausta varten voi tilata
”purkit STUKilta ja palauttaa ne sinne
Rakennusmateriaalit vaikuttavat radonpitoisuuteen eniten be-
tonirakenteisissa asunnoissa. Jos seinät, katto ja lattia on tehty be- mittauksen jälkeen analysoitavaksi
tonielementeistä, ne tuottavat asuntoon keskimäärin noin 70 Bq/
m³ radonpitoisuuden. Puurakenteisessa pientalossa, jossa vain lat- Radonin mittaus asunnossa
tialaatta on betonista, laatan betoniaineksen vaikutus on vastaa-
vasti alle 20 Bq/m³. Jos uuden asunnon raja-arvo 200 Bq/m³ ylittyy, asukas voi vaatia
radonpitoisuuden alentamista takuukorjauksena. Tämän takia uu-
”2000-luvulla rakennettujen pientalojen den asunnon asukkaan kannattaa mitata radonpitoisuus mahdol-
”lattian alle on usein jo rakennusvaiheessa lisimman pian muuton jälkeen takuuajan voimassaoloaikana. Si-
säilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Asunnois-
asennettu radonputkisto sa kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan kahdella ra-
don-mittauspurkilla asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mit-
Radonturvallinen rakentaminen tausajaksi suositellaan kahta kuukautta marraskuun alun ja huhti-
kuun lopun välisenä aikana.
Yleisin pientalon perustamistapa on sokkeli, jonka sisäpuolelle va-
letaan erillinen maanvarainen lattialaatta. Laatan ja sokkelin välin Kuinka korjataan
jää perinteisessä rakennustavassa rako, josta radon pääsee asun-
toon. Ilmaa läpäisevä kevytsoraharkko perusmuurin materiaalina 2000-luvulla rakennettujen talojen lattialaatan alle on usein jo ra-
voi vielä pahentaa tilannetta. Sama ongelma kohdataan, kun ke- kennusvaiheessa asennettu radonputkisto. Jos radonpitoisuus
vytsoraharkkoa käytetään valubetonin sijasta materiaalina kellari- asuintilassa ylittää 200 Bq/m3 aktivoidaan radonputkisto viemäl-
ja rinnetalojen maanvastaisissa seinissä. Ryömintätilainen perus- lä sen poistokanava vesikaton läpi (jollei sitä ole tehty jo rakennus-
tus on sen sijaan radonturvallinen perustamisratkaisu, mikäli rado- vaiheessa) ja kytkemällä poistokanavaan poistoimuri, esimerkik-
nin pääsy sisätiloihin on estetty tiivistämällä alapohjan liitokset ja si huippuimuri.
läpiviennit ja huolehtimalla ryömintätilan tuuletuksesta. Suomessa
pientaloissa suhteellisen harvinainen reunavahvistettu laattaperus- Jos talon alapohjan alla ei ole radonputkistoa, voidaan radonpi-
tus on myös radonturvallinen ratkaisu. toisuutta alentaa lattialaatan alta ilmaa imevän radonimurin avulla.
Vaihtoehtoinen menetelmä on talon ulkopuolelle muutaman metrin
Radonpitoisen ilman vuotoreittejä maanvaraisen laatan perus- päähän perustuksista rakennettava radonkaivo, joka kuitenkin so-
tuksissa. KUVA: SYMBOLI.FI veltuu vain karkeille hiekka- ja soramaille rakennetuille taloille. Nä-
mä menetelmät ovat ensisijaisia, jos radonpitoisuus ylittää 400 Bq/
m3. Jos radonpitoisuus on välillä 200 – 400 Bq/m3, kannattaa har-
kita tarkoituksenmukaisia, helposti toteutettavia korjaustoimenpi-
teitä, esim. huonosti toimivan ilmanvaihdon parantamista sekä sel-
vien vuotokohtien tiivistämistä.
Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoi-
suus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet
ja ilmanvaihto. Keskimääräisiksi radonkorjauskustannuksiksi suo-
malaisissa pientaloissa on arvioitu 2 300 euroa asuntoa kohti.
www.stuk.fi
67
