Page 9 - Albatrossi-Albatrossen-2_2022
        P. 9
     BSAG:N PROJEKTIJOHTAJA Elisa Mikko         OSA HANKETTA oli myös väärän tie           nuste vastuulliseen jätteenkäsittelyyn ja
lainen summaili puheenvuorossaan            don oikaiseminen laivalla käsitellyn        toisaalta, miten optimoida satama-aika
hankkeen tuloksia. Hänen mukaansa           käymäläjäteveden ja talousveden biolo      myös jätekäsittelylle sopivammaksi.
jo nyt, lyhyessä ajassa on saatu merkit    gisesta olemuksesta. Harmaaveteen jää
täviä muutooksia aikaan, kun on jaettu      aina vesistölle haitallisia mikrobeja ja       – Kaikki voivat tulla mukaan kan
laivoille ja varustamoille infoa. Esimer   bakteereja. Asia todennettiin ottamalla     tamaan vastuunsa merten ja erityi
kiksi ”no-special-fee” eli rahtialukselta   laivojen jätevesitankeista vesinäytteitä.   sesti Itämeren tilasta, kuten ministeri
satamaan tullessaan veloitettava jäte      Ongelmaksi koettiin myös jätteiden          Harakka hyvin totesi, projektipäällikkö
maksu, jätti satamaan jätteitä tai ei, oli  lajittelu. Eri maissa käytänteet poikkea   Mikkolainen kannusti.
tuttu vain kolmasosalle rahtialuksia.       vat toisistaan, eikä laivoilla välttämättä
Huolestuttavaa oli, että jopa kaksikol     ole riittävää tietoa. Myös eri hankin          Seminaaritallenne ja lisätietoa
masosaa rahtialuksista on päästänyt         tojen yhteydessä laivoille kulkeutuu            hankkeesta ja sen tuloksista
jätevetensä mereen määräysten mukai        turhan paljon pakkausjätettä, joista
sen sallitun etäisyyden rajoissa.           tulisi tavarantoimittajia opastaa.                https://www.youtube.com/
                                                                                              watch?v=34HjgVZfXzw
   Satamien, laivameklareitten ja VTS-         Tärkeä osa hanketta oli laivoilla
keskusten kautta laivoille jaettavassa      muodostuvien ruokajätteiden ra                   https://www.bsag.fi/fi/toiminta/
täysin uudessa tietopaketissa kerrotaan     vinteiden hyötykäyttö esimerkiksi                 harmaat-vedet-meriliikenteessa
muun muassa jätemaksusta ja sen             biokaasuksi, maanparannusaineiksi
sisällöstä. Lisäksi hankkeessa kartoitet   tai lämmöntuotantoon. Esimerkiksi
tiin jätehuollon arvoketjuja satamassa      Rauman satamassa ruokajätteistä
yhteistyössä Kokkolan, Oulun ja Rau        tehdään kaukolämpöä. BSAG:n rooli
man sataman kumppaneiden kanssa.            on hankkeen kautta saattaa yhteen
Mukana pilottina oli siis kolme erilais    arvoketjun eri osapuolia haastattelujen
ta satamaa ja niiden erilaiset arvoket     ja työpajojen kautta.
jut. Haastattelujen perusteella tunnis
tettiin nykytilanne sekä työpajoissa ja     TIETO JA TIEDONKULKU on monessa
seminaarissa löydettiin konkreettisia       asiassa tulppa. Hankkeen tuottamien
parannusehdotuksia, joita nyt sitten        työkalujen ja käytänteiden kautta tie
lähdetään toteuttamaan.                     toa kulkee entistä paremmin laivoille,
                                            jossa jätettä eri muodoissaan syntyy.
   – Haastattelujen perusteella ha         Vielä on kuitenkin tehtävää. Yksi kehi
vaittiin olevan tiedonpuutetta maissa       tyskohta on satamien vaikeaselkoinen
toimivien arvoketjun eri osallisten roo    jätteen käsittelyhinnoittelu. Pohdit
leista ja toiminasta, jota onnistuimme      tavaksi jää, tulisiko Itämerelle luoda
hankkeen avulla oikaisemaan, Mikko         ”no-special-feen” lisäksi jokin lisäkan
lainen kertoo.
                                                                                        Pauli Aalto-Setälä ja Elisa Mikkolainen
                                                                                                                    Albatrossi | Albatrossen 9
     	
