Page 9 - HU_nro521
P. 9

Yksi hienoimmista                                                                                                HEINOLANUUTISET.FI | 9
ilmailun lajeista on
purjelento. Se on                     Auringon voimalla taivaalla
ekologista, kaunista
ja hiljaista. Nousevia
ilmavirtauksia eli
termiikkejä käyttäen
voi hyvänä kesäpäivänä
lentää tuntikausia.

TOMI YLINEN

Purjelento alkaa hinauksella           Räyskälän lentokenttä               2-paikkainen Puchacz eli Pöllö vintturihinauksessa Kauhavalla.
yleensä 500 metriin. Se tehdään        purjekoneesta nähtynä.
useimmin lentokoneella, mutta se      taan kaartaa ja pyritään keskittä-   kioluokan yksipaikkaisen purje-       Tällöin sattuman osuus päivätu-       la sijaitsevat purjekoneet. Mikä-
voi tapahtua myös vintturilla. Mi-    mään siten, että oltaisiin noston    koneen kärkiväli on 15 m ja avoi-     loksissa tasoittuu ja jyvät erottu-   li toinen on lähellä ja törmäys-
käli lentäjä ei löydä ensimmäistä     parhaassa osassa koko kierroksen.    messa luokassa 18 m.                  vat akanoista. Lajissa kilpaillaan    kurssilla, laite antaa äänihälytyk-
nostoa muutamassa minuutissa,         Siirryttäessä nostosta toiseen voi-                                        niin kansallisella, EM- kuin MM-      sen. Sivutuotteena on keksitty
hän laskeutuu takaisin lähtöken-      daan liitää kovillakin nopeuksil-      Auringon voimalla päästään          tasollakin.                           vastaanottaa tuota pientä signaa-
tälle. Purjekone liitää kuin pape-    la, jopa 200 km/h. Lennettäessä      huimiin suorituksiin. Tänä vuon-                                            lia maa-asemilla ja laittaa konei-
rilennokki eli laskee koko ajan       pidemmälle saattaa käydä niin,       na on tehty yli 1 000 km:n mat-         Taitolentoakin purjekoneella        den tiedot nettiin. Googlaamalla
alamäkeä. Hakeutumalla nouse-         että keli heikkenee ja nostot lop-   kalentosuoritus. Lähtö ja paluu       voi harrastaa riittävän lujuuden      ”Spot the gliders” pääsee karttasi-
vaan ilmavirtaukseen on kuiten-       puvat. Silloin lentäjä joutuu las-   Lopen Räyskälä, lennon kesto yli      omaavilla konetyypeillä. Energia      vuille, jossa voi reaaliajassa seurata
kin mahdollista nousta ylöspäin,      keutumaan pellolle. Toisin kuin      kymmenen tuntia. Tuolloin ei voi      liikkeiden tekemiseen otetaan no-     mitä purjekoneita on ilmassa, mil-
vieläpä ripeää tahtia. Hyvä nosto     lentokoneiden pakkolaskut, sitä      jäädä nostoon pitkään pyörimään       peudesta, joten aloituskorkeuden      lä korkeudella ja millä nopeudella
voi viedä ylöspäin jopa 5 m/s (18     kutsutaan maastolaskuksi, ja se      vaan lennetään pilvien muodos-        on oltava riittävä. Esimerkiksi kil-  ne liikkuvat.
km/h) ja ylikin. Yleensä nostot       on normaali osa purjelentoa. Len-    tamia jonoja noudattaen, edeten       pailussa aloitetaan 1 250 metris-
ovat 1–3 m/s.                         non suunnittelussa on huomioita-     koko ajan suunnitellulla reitillä.    tä. Vauhdista johtuen temppusarja       Yleensä purjelentoa harraste-
                                      va tämä mahdollisuus. Korkeuden                                            kestää vain muutaman minuutin,        taan kerhoissa, mikä onkin hyvä
  Nostot syntyvät auringon pais-      alentuessa hakeudutaan peltojen      Purjelennossa myös                    jonka jälkeen tullaan laskuun. Tai-   toimintatapa, sillä purjelento ei
taessa. Maastokohta lämpenee ja       läheisyyteen, ja lopulta valitaan    kilpaillaan                           toliikkeet ovat samoja kuin moot-     ole pelkkää lentämistä, vaan sii-
lämpö siirtyy ilmaan. Kun ilma        sarka, johon laskeutuminen teh-                                            torikoneillakin. Toki ylöspäin        hen liittyy koneiden huoltoa ynnä
on lämpimämpää kuin ympä-             dään. Sitten soitetaan hakuporu-     Purjelennon suosituin kilpalaji on    suuntautuvat moottorivoimaa           muita toiminnan ylläpitämiseen
röivä ilma, nosto irtoaa ja lähtee    kalle, joka saapuu autolla pitkän    matkalento-nopeuskilpailu. Siinä      vaativat liikkeet jäävät pois.        kuuluvia toimia. Purjelentokerho-
ylöspäin. Noustessa ilma jäähtyy,     perävaunun kanssa. Koneesta ir-      lennetään aamulla sään mukaan                                               ja on ympäri Suomea, myös Lahti-
koska ilma on harvempaa ylhääl-       rotetaan siivet, se pakataan vau-    annettu mahdollisimman pitkä            Flarm on turvallisuutta lisäävä     Vesivehmaan kentällä. Mikäli pur-
lä paineen laskiessa. Lämmin ilma     nuun ja kuljetetaan takaisin ko-     tehtävä, usein 300–500 km. Hy-        törmäysvaroitin, joka löytyy suu-     jelento kiinnostaa, Suomen Ilmai-
pystyy sitomaan enemmän kos-          tikentälle.                          vissä olosuhteissa keskinopeudet      rimmasta osasta purjelentokonei-      luliitto ry:n sivujen ilmailuliitto.fi
teutta. Kun ilman lämpötila laskee      Purjekoneiden suorituskyvystä      ovat reilusti yli 100 km/h. Kilpailu  ta. Se lähettää ja vastaanottaa GPS-  kautta löytyy tietoja koulutusta
kastepisteeseen, ilmassa oleva kos-   kertoo liitoluku. Kun kone laske-    kestää viikon, arvokilpailut kaksi.   sijaintia pienellä radiosignaalilla   järjestävistä kerhoista. 
teus tiivistyy höyryksi. Syntyy pil-  taan irti kilometrin korkeudesta,                                          ja näyttää ledinäytöllä lähialueel-
vi. Poutapilvi, cumulus, on purje-    jo peruskone liitää yli 40 kilomet-
lentäjän paras ystävä. Pilvi syntyy   rin päähän. Huippukoneet yli 50
noston yläpuolelle, jolloin lentäjä   ja jopa 30 metrin kärkivälillä va-
voi suunnistaa seuraavan pilven al-   rustetut superliitäjät pääsevät yli
le. Pouta- eli kumpupilvi on ala-     70. Tosin käytännön lentämisessä
reunasta tasainen, koska siinä on     noin pitkiä siipiä ei käytetä. Va-
tiivistymislämpötila. Yläpuolella
on kumpuja, joiden korkeus riip-      Taitolentopurtsikan Szd59 mit-
puu ilmatilan kosteus- ja lämpöti-    taritaulu.
lajakaumasta. Monesti kesällä isot
kumpupilvet ylikehittyvät, jolloin
seuraa iltapäiväkuuroja. Edelleen
niistä voi muodostua ukkospilviä.
Niihin liittyvät virtaukset ovat jo
niin kovia, että purjelentäjän on
syytä pysyä kauempana. Purjelen-
tokoneella noustaan lähes pilven
pohjaan. Kesällä tuo korkeus on
usein 1,5 km luokkaa.

  Purjekoneen tärkein mittari
on variometri. Se kertoo, ollaanko
nousevassa vai laskevassa ilmavir-
tauksessa. Vähäiseen mittarivarus-
tukseen kuuluvat myös nopeus-
mittari, korkeusmittari ja kom-
passi. Halvin mittari on kabiiniin
teipattu villalanka. Se kertoo, len-
netäänkö puhtaasti. Kun lanka on
suorassa, virtaus kulkee rungon
suuntaisesti ja pienimmällä vas-
tuksella. Taitolennossa tarvitaan
lisäksi tallentava G-mittari. Vakio-
varuste on myös GPS-pohjainen
laskin, joka auttaa navigoinnissa
ja lennon optimoinnissa (nykyi-
sin kännykässä pyöriviä appseja).

Liitoluku kertoo
suorituskyvystä

Lentonopeus on yleisimmin 80-
90 km/h. Nostoon tullessa vario-
metrin lukema nousee, jolloin ale-
   4   5   6   7   8   9   10   11   12   13   14