Page 9 - HU1025e
P. 9

HEINOLANUUTISET.FI | 9

KUUKAUDEN KUVAT

                                                                                                               AIHEENA
                                                                                                               SYKSY

                                                                                                               Kuva
                                                                                                               vasemmalla:
                                                                                                               Tuula Vuola

                                                                                                               Kuva oikealla:
                                                                                                               Henni
                                                                                                               Martinmäki

Ota kuukauden kuva!

Joulukuun aihe: Lemmikit

Lähetä kuva 30.11.2025 mennessä osoitteeseen
toimitus@heinolanuutiset.fi, otsikkona
Kuukauden kuva. Lisäohjeita verkkosivuilla
heinolanuutiset.fi/laheta-meille-kuukauden-kuva/

Tarina taotaan sanoista

Kirjoittajat kuuluvat Tarina           nostetusta massista ja sytytti sen        Kuvituskuva / Jussi Varjo HU
taotaan sanoista -luovan kirjoi-       vetääkseen nautinnolliset henko-
tuksen ryhmään, joka kokoontuu         set. Hän pölläytti savupilven kohti       Päärakennus on                                  Tuossa päärakennuksen edessä          nekin menemme, sielläkin meidät
Heinolan kansalaisopistossa.           kattoa ja näytti rentoutuvan.             homeessa                                      vielä vanhat kirsikkapuutkin, juuri     otetaan vastaan yli 100-vuotiaan
Ryhmän ohjaajana toimii Sari                                                                                                   nyt kukassa kuin tilauksesta.           tyylillä ja hartaudella. Talo on yhtä
Innanen. Juttusarjan inspiraation        Olisiko hänellä ollut erityisen         – Kuulin, että seminaarin päära-                                                      lailla kunnostettu kuin pääraken-
lähde on Heinolan Seminaarin           kiireinen päivä? Oliko seuraavan          kennus on homeessa ja että kaikki               – Tulkaa, mennään sisään.             nus, tuore maali vielä tuoksuu eikä
miljöö.                                päivän lehteen tulossa suuria uu-         vanhat huonekalut on rikottu!                   Tekisi mieleni sanoa, haistakaa       homeesta ole tietoakaan. Ja miten
                                       tisia? No nyt hän kuitenkin näytti        – Ei voi olla totta…                          nyt home, mutta ei, en pilaa heidän     portaita laskeutuu joukko naisia,
Luotamme vankasti lehden luki-         olevan syvästi ajatuksissaan – mel-       – Kyllä on, toinen todisti.                   hämmästystään.                          tummissa juhlapuvuissa – isotätini
jan valistuneeseen kaunokirjallisen    kein puoliksi nukkuvan, jos ei olisi                                                      Talo aukeaa ja ottaa meidät vas-      mun! Ja ensimmäinen vuosikurssi
tekstin ymmärrykseen ja hyvään         huomannut savupilveä, joka aika                                                         taan. Kaikki on korjattu, maalattu,     on tullut johtajan luo kylään onnit-
medialukutaitoon. Tässä kohtaa         ajoin pöllähti ilmaan.                    Keskustelu kahvilassa, minä sivus-            mietitty tarkasti entiseen malliin –    telemaan syntymäpäivänään! 
muistamme vanhastaan tutun lu-                                                   ta kuuntelin. Kyllä vain, toinen oli          minun ei tarvitse puhua, ei selostaa
kuohjeen, kaikki lehteen painettu        Neitosten puhe jatkui. Myös             päässyt siellä käymään, home siel-            – katselemme, katsomme vain.              Jäämme katselemaan sivusta,
ei ole totta.                          päätoimittaja huomasi heidät ja           lä todella haisi, hän ei kauan ollut            Kaikki työ ja touhu tekee talosta     kuuntelemme, kuulemme vanhan
                                       kääntyi hieman heihin päin kuul-          voinut viipyä. Maan tasalle vain,             upean, se on ottanut suojiinsa niin     ajan puhetta, kuinka kunnioitta-
Uskaltaako puhua                       lakseen paremmin – oletan. Nyt            purettava koko höskä!                         virkailijat toimistoineen, kahvilan     vasti oppilaat, tulevat kansakoulun
ääneen?                                keskustelusta erottui selvästi nimi                                                     pitäjät, ruuan valmistajat. Kaikki,     opettajat, johtajaansa puhuttelevat. 
                                       Oskari Orasmaa. Tiesin, että tämä           Mutta ei, eihän se voinut olla              joita kaupungissa tarvitaan, muusi-
Istuin Manelin kahvilassa ja nautin    henkilö oli tullut seminaarin vahti-      – milloin nuo ihmiset ovat siellä             kot, taiteilijat, lasten tanssiryhmät.     
Tilda-rouvan ihanista leivonnaisis-    mestariksi muutaman vuosi sitten.         käyneet…? Näyttävät minua van-                Kevään aurinko kultaa portaikon         Nyt keskustelijat kahvilapöydästä,
ta. Viereisessä pöydässä istui muu-    Neitosten puheesta selvisi, että Os-      hemmilta… Ehkä silloin kun toi-               ja jokainen vanha tuoli ja huoneka-     ne juoruilijat, herättävät minut.
tamia semskoja – siis seminaarin       kari Orasmaa oli erotettu tehtäväs-       minnan päättymisestä oli joitakin             lu on paikallaan. Vieraani, keskus-
naisopiskelijaneitosia. Heillä oli     tään – mutta miksi?                       vuosia…                                       telijat ovat hämmästyksestä silmät        – Mutta isotätini näin! 
kovin kiihkeä keskustelu käynnis-                                                                                              selällään, suut auki, toinen saa su-      Portaita laskeutuu ryhmä näyt-
sä – kiihkeä, mutta hiljainen. Hö-       Tervehdin päätoimittajaa ja siir-         Minäpä nousen.                              pistua, että minä en tiennyt! Etpä      telijöitä, joiden perässä siirrymme
ristin korviani ja yritin kuunnella,   ryimme samaan pöytään. Hänkään              – Hei anteeksi, en voinut olla              tiennyt, niin!                          päärakennuksen juhlasaliin katso-
mutta minun oli vaikea erottaa sa-     ei ollut kuullut asiasta, mutta tiesi,    kuulematta. Lähtisittekö mukaani,               Vien heidät takaisin ulos, kul-       maan Heinolan kansalaisopiston
noja niin, että olisin saanut asiasta  että Orasmaa oli ollut ehdolla se-        ihan hetkeksi vain. Hämmästyneet              jemme uudelleen istutetun puutar-       Tarinankirjoittajien töiden pohjal-
yhtenäisen käsityksen.                 naattiin vasemmiston ehdokkaana.          keskustelijat nousivat ja äkkiä olim-         han polkua pitkin vanhan johtajan       ta sovitettua näytelmää, Kun Suo-
                                       Vaalituloksia ei ollut vielä virallises-  me Seminaarin pihalla. Seminaa-               talon ympäri. Ihastelemme sen vä-       men tytöt opiskelemaan lähtivät.  
  Jokin miehen nimi siinä mainit-      ti julkaistu, mutta liittyikö erotta-     rin, Heinolan helmen!                         ritystä, entiseen tapaan tehtyä ul-       Vai oliko näytelmän nimi, Pap-
tiin. Ja kaikki tuntuivat kauhiste-    minen tähän?                                Eiväthän he hetkeen olleet pai-             komaalausta.                            pa sittenkin päästi nuorimman tyttä-
levan asiaa. Eihän seminaarissa ol-                                              kalla käyneet, näin heidän häm-                 Sisältä kuuluu musiikkia. Sin-        rensä Heinolan seminaariin! 
lut miesopiskelijoita, vain muuta-       Samalla hetkellä lehden lähet-          mästyksensä, mitä on tapahtunut! 
ma miespuolinen opettaja. Eivätkä      ti toi päätoimittajalle lapun kah-                                                                                                               Tarja Kaarina Tapiola
semskat saaneet seurustella – ei siis  vilaan. Hän luki viestin ja rypisti
voinut olla kenenkään poikaystä-       sen. Häntä pyydettiin pikaisesti pa-
västä kyse. Puhe jatkui niin kiih-     laamaan toimitukseen. Päätoimit-
keänä, että neitoset tuskin malttoi-   taja nousi, kumarsi, laittoi hatun
vat tai muistivat nauttia ostamis-     päähänsä ja poistui kahvilasta. Vain
taan herkuista.                        savupilvi jäi pöydän ympärille.

  Kahvilaan tuli mies, paikallisleh-     Oliko Oskari Orasmaa erotet-
den päätoimittaja. Hän istui pöy-      tu siksi, että hän tuli valituksi se-
tään lähelle neitosia ja kaivoi pii-   naattiin SDP:n edustajana? Kyllä
pun taskustaan, kopisteli piipun-      – juorut sekä päättelyni olivat tot-
pesän tyhjäksi, täytti sen pöydälle    ta. Tämän saimme lukea seuraa-
                                       van päivän aviisista Armon vuon-
                                       na 1907.

                                                              Mallu Ahtiainen
   4   5   6   7   8   9   10   11   12   13   14