Page 7 - Sisa--ilmapalvelu-esite_11-2018

UUDISRAKENNUKSET

Uusissa rakennuksissa käytetään usein kemiallisia yhdisteitä tek-
nisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi
tekstiilien palonsuoja-aineet. Sisustuksessa käytetään usein ma-
teriaaleja, kuten äänieristyslevyt, joista haihtuu ilmaan kuitumaisia
hiukkasia jotka saattavat aiheuttaa oireilua.

Rakennuksessa ja kalusteissa käytetään myös liimoja, lastulevyjä,
tasoitteita, maaleja, laminaatteja, ja lakkapintoja, ja tiivistysaineita,
joissa käytetään kemiallisia yhdisteitä. Näistä materiaaleista va-
pautuu kaasumaisia yhdisteitä, aldehydejä, jotka saattavat aiheut-
taa oireita ja jopa terveysongelmia. Sisäilman kannalta se uuden
rakennuksen tuoksu ei siis aina tarkoita puhdasta.

SANEERAUSKOHTEET

Huono sisäilma vanhemmissa rakennuksissa ilmenee usein tunk-
kaisen hajuna, jonka aiheuttajana voi olla kosteusvauriosta johtu-
vat rakenteissa kasvavat mikrobit. Homeitiöt leviävät ilman välityk-
sellä ja siten ne pääsevät myös hengitysilman mukana elimistöön
aiheuttaen hengitystiesairauksia. Ilmankostuttimet ja ilman jääh-
dyttimet voivat toimia terveydelle haitallisten bakteerien kasvualus-
tana, jos niissä käytettävää vettä ei kierrätetä ja keitetä.

Ulkoilman epäpuhtaudet, kuten siitepölyt, kulkeutuvat sisätiloihin
ilmanvaihdon tai vuotavien ikkunoiden kautta. Liikenteen saasteet,
kuten häkä, hiilivedyt, noki ja typen oksidit, ovat ongelmana kau-
punkien ydinkeskustoissa. Myös rakennuksen suunnitteluvirheet,
kuten autotallien jäteilmakanavat jotka saattavat olla liian lähellä
raittiin ilman sisäänottoaukkoja, voivat tuottaa sisäilmaan vaarallisia
yhdisteitä.

Vanhoissa rakennuksissa ongelmakohtia saattavat olla myös il-
manvaihtoputkiin, tai rakenteisiin kerääntynyt pöly.

TYÖPAIKAT, KUNTOSALIT

Myös prosesseista, kuten esimerkiksi kopiointi tai siivous, sisäi-
maan pääsee kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia.

Sisäilman saastuttajana toimii myös ihminen itse, tuottamalla
useita pahanhajuisia eritteitä, jotka poistuvat kehosta uloshengityk-
sen tai hikoilun kautta, tai levittämällä bakteereja ja viruksia, mitkä
kosketustartuntana leviävät ihmisestä toiseen. Esimerkiksi kuntosa-
leilla ilman ja kosketuksen välityksellä leviävät ihmisperäiset viruk-
set ja bakteerit aiheuttavat terveyshaittoja. IInfluenssaepidemiat
leviävät juuri näin. Ilman osuus on kuitenkin pienehkö verrattuna
kosketustartuntoihin, joten ilmanvaihtoa lisäämällä ei ongelmaa
voida kokonaan poistaa.